Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kosteusvaurioissa kaiken pahan alku on kiire ja välinpitämättömyys – Uusi asetus sysää vastuuta rakennuttajalle: "Ostaja on nimen paperiin laitettuaan aika heikoilla"

Uudisrakennuksiin kohdistuvia kuormia liioitellaan ja kantokykyä vähätellään rakennusvaiheessa. Sen sijaan esimerkiksi pesuhuoneen vedeneristykseen suhtaudutaan usein varsin huolettomasti. Kun laatoitus on kerran tehty, mahdolliset ongelmat ovat piilossa katseilta. –Ajattelutapa on täysin erilainen, vaikka kyseessä on rakennuksen kannalta olennainen asia. Rakentamiseen liittyviä riskejä ei ymmärretä. Tilanne kehittyy pitkälle, kun vaurioita lähdetään tutkimaan usein vasta käyttäjän oireiden kautta, Tampereen Teknillisen yliopiston tohtoritutkija, diplomi-insinööri Petri Annila luonnehtii. Kosteutta muodostuu kaikkiin rakenteisiin Tutkimus- ja korjaustoimiin pitäisi Annilan mukaan ryhtyä heti, kun kosteusrasitus havaitaan rakennuksessa. Viivyttely nostaa aina korjauskustannuksia ja lisää terveysriskejä. Nopeiden korjaustoimien kannalta suurin ongelma on se, että rakenteista sisäilmaan leviävien epäpuhtauksien ja niiden aiheuttamien oireiden tarkkaa yhteyttä ei pystytä määrittelemään. –Yleensä, kun kunnat ryhtyvät korjaamaan rakennuksia, ne ovat jo hyvin moniongelmaisia. Esimerkiksi 1950-luvulla valmistuneessa rakennuksessa on tyypillisesti neljä isompaa korjauskohdetta. Kosteus- ja mikrobivaurioiden taustalla on yleensä useita syitä. Usein on vaikea nimetä, miksi ongelmia on muodostunut. Petri Annila kertoo havainneensa tutkimuksissaan, että valitaan rakennusvaiheessa materiaaleiksi mitä hyvänsä, niin vaurioita ei voida estää. Kosteusrasitus syö rakenteita ajan mittaan. Hän ei myöskään usko, että 1990-luvulla olisi tehty yhtään parempia rakennuksia kuin 1950-luvulla. Maanvastainen alapohja ja seinät ovat tyypillisiä vauriokohteita, mutta... –Vaurioita voi muodostua kaikkiin rakenteisiin olosuhteissa, joissa mikrobivauriot ovat mahdollisia. Ihan kaikista rakenteista mitataan korkeita pitoisuuksia, toteaa Annila, joka on mukana ympäristöministeriön projektissa kirjoittamassa kosteus- ja mikrobivaurioituneen rakennuksen korjausopasta. Kiire on varmin tapa pilata uudiskohde Rakenteiden kuntotutkimuksiin erikoistuneen Insinööritoimisto Savora Oy:n toimitusjohtaja Pertti Heikkinen muistuttaa, että vuoden alussa voimaan tullut Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta sysää vastuuta yhä enemmän rakennuttajalle ja suunnitteluportaalle. –Hankkeeseen ryhtyvä ja suunnittelija vastaavat, että talo on kosteusteknisesti toimiva koko teknisen käyttöikänsä ajan. Työmaalle on tehtävä kosteudenhallintaselvitys ja nimettävä kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö ennen kuin kunnan rakennusvalvonta hyväksyy hankkeen. Urakoitsijalla ei ole velvollisuutta suojata rakenteita kosteutta vastaan ellei asiakirjoissa näin ole määritelty. Kun asiasta on mustaa valkoisella, urakoitsija vastaa myös suunnittelusta. Suunnitteluaikaiset virheet, valvonnan puutteet sekä huolimaton tai ammattitaidoton työ johtavat kohteissa usein ongelmiin. Kaiken pahan alku ja juuri ovat Petri Heikkisen mukaan liian tiukoiksi määritellyt rakennusaikataulut. –Yksinomaan rakennuttaja määrittää aikataulut ja rakentamiselle pitäisi aina antaa aikaa – se ei maksa mitään. Pientalon ostaja on nimen paperiin laitettuaan aika heikoilla, sillä hankkeeseen ryhtyvä ei usein edes tajua olevansa rakennuttajan asemassa. –Valmistaloteollisuudessa ostaja vastaa kaikesta. Rakentaja on virheistään vastuussa 1-2 vuotta, mutta kun talon myy seuraavalle, niin vastuu on myyjällä viisi vuotta. Tämä on käsittämätöntä, kritisoi hometalojen uhreja auttavan Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö . "Kaiken pahan alku ja juuri ovat liian tiukoiksi määritellyt rakennusaikataulut." Pertti Heikkinen Rakenteiden kuntotutkimuksiin erikoistuneen Insinööritoimisto Savora Oy:n toimitusjohtaja.