Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Vaalikone Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Vanhalle koulurakennukselle löytyy usein uutta käyttöä – Harjavallan Vinnarin koulu on tästä hyvä esimerkki

Valtuuston kokous Harjavallassa marraskuussa 2000 sai osakseen paljon huomiota. Asialistalla olivat esitykset kahden alakoulun sulkemisesta. Niistä ainakin toinen, Vinnarin koulu, oli herättänyt paljon keskustelua jo etukäteen, ja samaa keskustelua tultaisiin käymään vielä usean vuoden ajan. Toinen suljettavaksi suunniteltu oli Pitkäpäälän koulu. Valtuusto äänesti molemmista päätösehdotuksista, ja molemmissa tapauksissa esittelijän ehdotus koulutyön päättämisestä myös voitti. Päätös ei kuitenkaan tarkoittanut, että Vinnarin koulu lakkautettaisiin heti seuraavana keväänä, vaan opetus siirrettiin pois pienemmissä erissä. Alun perin viimeisten luokkien piti siirtyä kiinteistöstä pois lukuvuoden 2003–2004 päätyttyä, mutta koulutyö sai lopulta jatkua tammikuun 2005 loppuun. Jatkoajan se toimi väistötilana, kun koulukeskusta peruskorjattiin. Kovin kauan koulukiinteistö ei ehtinyt olla tyhjillään sen jälkeen, kun viimeiset oppilaat olivat koulun jättäneet. Harjavallan kaupunki yritti myydä kiinteistöä, mutta myyntiajatus ei juuri ottanut tuulta alleen. Kiinteistöstä jätettiin kuitenkin ainakin yksi tarjous, mutta ostajan edellytys oli, että rakennus säilyy koulukäytössä. Se ei saanut koulutuslautakuntaa innostumaan, kuten Satakunnan Kansassa uutisoitiin 22. joulukuuta 2001. Koulua markkinoitiin siirtokelpoisena viipalekouluna, vaikkei se varsinaisesti ollut enää ollut sellainen sen jälkeen, kun kiinteistöön rakennettiin harjakatto vuonna 1990. Se korvasi alkuperäisen, vuodelta 1978 olleen tasakaton. Noihin aikoihin, 2000-luvun alussa kahvipöytäkeskusteluissa spekuloitiin jopa koulun purkamisella. Kaupunkiorganisaatiossa purkamista ei kuitenkaan edes suunniteltu. Nykyisin, kohta parikymmentä vuotta koulun lakkauttamisen jälkeen teknisen toimialan johtaja Juhani Ramberg arvelee purkuajatuksen tulleen siitä, että koulukiinteistöä markkinoitiin siirtokelpoisena. Kun kauppoja ei syntynyt, kaupunki jätti omistukseensa verrattain suuren kiinteistön; sittemmin se on purattanut Myllytien koulun kiinteistön sekä Kalevankatu 6:n kiinteistön, jossa toimi muun muassa sosiaalikeskus. Parasta aikaa puretaan entistä Torttilan koulua, jossa on viimeksi toiminut kierrätyskeskus ja kaupungin varikko. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Julkisen tilan tyhjentyessä siihen tulee usein ensimmäisenä kulttuuritoimintaa, kertoo yliopistolehtori Taina Rajanti Aalto-yliopiston Porin yksiköstä. –Hyvä esimerkki on Tampereen Lielahden kehityskulku, jossa on tyhjentynyt iso teollisuusalue. Ensin sinne rakentui iso ostoskeskus marketteineen ja kirpputoreineen. Nyt kun varsinainen teollisuusalue on tyhjentynyt, on kartanoon tullut kulttuurista ja yhteiskunnallista toimintaa. Teollisuuskiinteistöissä on myös olympiamitat täyttävä skeittihalli. Tyhjentyvät kiinteistöt tarjoavat halpoja tiloja esimerkiksi taiteilijoille ja asukasyhteisöille, Rajanti toteaa. –Tampereen kaupungin ei ole kuitenkaan tarkoitus säästää kaikkea, ja Lielahteen on kaavoitettu asuma-aluetta. Taiteilijoiden näkökulmasta on usein niin, että heidät kutsutaan tekemään alueesta haluttava, mutta kun siihen aletaan sijoittaa rahaa, tehdään asuntoja ja myydään pois. Siinä on jännä ristiriita. Hyviä esimerkkejä kiinteistöjen uusiokäytöstä löytyy myös Porista. –Esimerkiksi Porin vanhassa uimahallissa on ollut jänniä projekteja. Siellä on järjestetty ainakin lasten kulttuuritapahtuma, Taina Rajanti tietää. –Hieno esimerkki on myös kulttuurikäyttöön annettu entinen lyhytaaltoasema, jonne Tehdas ry sai rakentaa taidetilan. Se on tullut alueen ihmisten käyttöön. Rajanti arvelee, että monen kiinteistön uusiokäytön taustalla on yksinkertainen logiikka. –Kun alue ei ole helposti muutettavissa tuottavaksi, syntyy helpommin omaehtoista ja kulttuurista toimintaa. Uutta elämää entinen Vinnarin koulu alkoi saada 2000-luvun puolivälissä, kun Harjavallassa elettiin uudisrakentamisbuumin keskellä. –Silloin alkoivat yksityishenkilöt muuttaa ja rakentaa Harjavaltaan. Moni kyseli varastotiloja, ja niitä vuokrattiin koululta. Vinnarista olivat luokat ja toimistotilat pitkään vuokrattuina, kertaa kaupungin talonrakennusinsinööri Matias Eskola . Hän muistelee, että yksityisten vuokrasopimuksia alettiin irtisanoa joulukuussa 2011 niin, että sopimukset päättyisivät keväällä 2012. Tuolloin entiseen koulukiinteistöön tulisi siirtymään kaupungin työllistämistoiminta. Toki entistä Vinnarin koulua hyödynsivät tuolloin monet muutkin, kuten kansalaisopisto ja päivähoito. Kansalaisopiston käytössä ovat edelleen vanha talonmiehen asunto ja kolme luokkahuonetta. Lisäksi kiinteistössä on harjoitettu yritystoimintaa. Entiseen koulukiinteistöön kuuluu lisäksi suuri liikuntasali. Myös se on aktiivisessa käytössä. –Salilla käyvät harjavaltalaiset urheiluseurat ja yhdistykset, mutta myös yksityiset varaavat vuoroja, Eskola kertoo. Harjavallan kaupunki on tehokkaasti täyttänyt kaikki omistamansa tilat. Matias Eskolan mukaan vain Myllykatu Kympissä, eli kiinteistössä jossa toimivat muun muassa lukio ja kansalaisopisto, on jonkin verran tyhjiä luokkatiloja. Ne ovat tyhjentyneet samalla, kun Sataedu on siirtänyt toimintaansa pois Harjavallasta. –Niitä tiloja on käytetty puskurina ja väistötiloina. Linja-autoaseman entisen kahvilan tila on ainoa, minkä voi tällä hetkellä vuokrata ulospäin. Muokattu 10.2. kello 21.45: Otsikkoa muokattu. Vinnarin entinen koulukiinteistö on valmistunut vuonna 1978. Koulutyö Vinnarissa päättyi vuodenvaihteen 2004–2005 jälkeen. Nykyisin kiinteistöä käyttävät muun muassa kaupungin työllistämispalvelut, kansalaisopisto sekä urheiluseurat. Monet kunnat ovat myös myyneet vanhoja koulukiinteistöjään. Viime vuosina muun muassa Hiukon koulu Eurassa ja Hiirijärven koulu Harjavallassa ovat siirtyneet yksityiskäyttöön. "Kun alue ei ole helposti muutettavissa tuottavaksi, syntyy helpommin omaehtoista ja kulttuurista toimintaa." Taina Rajanti yliopistolehtori