Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Vuoden 1918 verisen kevään jäljet näkyvät Noormarkun ruukkialueella edelleen – "näin sen löydön jälkeen painajaisia"

Noormarkun ruukkialueella käynnistyvät huomenna perjantaina ensimmäistä kertaa vuoden 1918 tapahtumiin keskittyvät opastetut kierrokset. Aiheesta riittää kerrottavaa, sillä Noormarkku oli sisällissodan rintamalinjan tuntumassa yksi tapahtumien polttopisteistä. Myllerrystä oli erityisesti juuri ruukkialueella, jonka punaiset miehittivät heti sodan alkumetreillä. Ahlströmin suvun ja yhtiön rakennuksista tuli venäläisten sotilaiden ja suomalaisten punakaartilaisten tukikohtia ja majapaikkoja. Miehityksen jälkiä näkyy ja tulee esiin ruukkialueen rakennuksissa vielä nykyäänkin. Esimerkiksi kartanomaisen Isotalon porraskäytävän seinissä on vieläkin luodinreikiä. Korjaustöiden yhteydessä ne päätettiin säilyttää muistoksi vihan täyttämästä keväästä. –Perimätiedon mukaan punaupseerit olivat hiukan harjoitelleet ampumista ja ottaneet maalitauluiksi seiniin maalatut jumalatarhahmot. Hyvin he ampuivatkin, sillä luodit osuivat sydämen kohdalle, sanoo A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n asiakkuuspäällikkö Tiina Rajala . Suurimmat tuhot kärsi kuitenkin A. Ahlström Osakeyhtiön tuolloisen pääjohtajan Walter Ahlströmin asuntona ollut Havulinna, jossa punaiset olivat lähtiessään järjestäneet vedenpaisumuksen. Vesi tulvi lattioille paloletkuille tarkoitetuista venttiileistä. Tuhotyön jäljet näkyivät vielä muutama vuosi sitten, kun Havulinnan alkuperäinen Steinway-flyygeli oli kunnostettavana. –Kunnostaja kysyi, onko Havulinnassa joskus ollut paha vesivahinko. Veden aiheuttamat vauriot näkyivät edelleen flyygelin puuosissa, Rajala kertoo. Reilu kymmenen vuotta sitten Isotalon Manala-nimisestä varastosta taas löytyi punaisten ilmeisen tahallaan tuhoamia taideaarteita. Muun muassa Eva Ahlströmin muotokuva oli silvottu pahoin. –Näin sen löydön jälkeen monena yönä painajaisia. Silvotut taulut havainnollistivat niin vahvasti sitä karmeaa tilannetta ja vihan määrää, joka maassamme vallitsi keväällä 1918, Tiina Rajala sanoo. Vuoden 1918 maaliskuussa viha konkretisoitui pahimmalla mahdollisella tavalla, kun punaisten sotilaat murhasivat 16 vankiaan Koliahteella. Vangeista suurin osa oliA. Ahlström Osakeyhtiön työntekijöitä, ja uhrien joukossa oli myös Walter Ahlströmin veli Rafael Ahlström . Pääjohtaja itse oli sisällissotaa paossa Tukholmassa, mutta Turun seudulla asunut Rafael oli Noormarkussa äitinsä Eva Ahlströmin syntymäpäivien johdosta. –Rafael Ahlström oli aiemmin ilmoittautunut vapaaehtoisesti vangiksi. Ilmeisesti hän arveli olevansa siten paremmassa turvassa, sillä noormarkkulaiset punaiset olivat ottaneet valkoisiksi tiedettyjä paikkakuntalaisia vangiksi nimenomaan suojellakseen heitä, sanoo noormarkkulainen historianopettaja Elina Sirén . Joukkomurhan tekivät muualta Etelä-Suomesta tulleet punaiset, jotka olivat marssittamassa vankeja kohti Poria. Osa ruumiista vietiin Poriin ruumishuoneelle, mutta jostain syystä muiden muassa Rafael Ahlströmin ruumis tuotiin takaisin Noormarkkuun ja upotettiin avannosta jokeen. Sitkeän huhun mukaan valkoiset kostivat joukkomurhan seuraavana vappuna teloittamalla Noormarkussa 16 punaista. Tieto pitää Sirénin mukaan osin paikkansa, mutta teloitettujen määrä oli lähteiden mukaan viiden ja seitsemän välillä. –Mikä surullisinta kaksi teloitetuista oli lapsia, joista toinen, 12-vuotias poika, ei ollut edes kantanut asetta sisällissodassa. Kierrosten tarjoaman kattavan historiakatsauksen ovat koonneet Elina Sirén ja Tiina Rajala. Tutkimustyöllä oli hyvät lähtökohdat, sillä Sirén oli jo opiskeluaikoinaan tehnyt tutkielman Noormarkun tapahtumista sisällissodassa. Rajala taas on työnsä puolesta tutustunut syvällisesti Noormarkun ruukin ja Ahlströmin suvun historiaan. Suomen kansan kipeimpiin vaiheisiin paneutuminen on molempien mielestä tärkeää. –Historiasta on syytä ottaa oppia, Elina Sirén toteaa. Sirénin ja Rajalan vetämät kierrokset ovat herättäneet jo ennakolta innostusta ihmisissä. Perjantain ensimmäisiin avoimiin kierroksiin oli jo keskiviikkoon mennessä ilmoittautunut mukaan liki 80 henkilöä. Ensimmäiset kierrokset ovat siis jo käytännössä täynnä. Jatkossa kierroksia järjestetään pitkin vuotta, pääasiassa tilauksesta ryhmille. Avoimista kierroksista taas ilmoitetaan Ahlströmin ruukkien verkkosivuilla. A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Peter Ahlström kiittelee Siréniä ja Rajalaa hyvästä työstä historiatietojen selvittämisessä. Samalla hän itsekin on saanut roppakaupalla lisää tietoa oman sukunsa vaiheista. –Tämän projektin myötä sain muun muassa tietää, että omassa kodissani on sisällissodan aikaan toiminut punaisten esikunta, pääkonttorin edustalla sijaitsevassa Villa Tvåssa asuva Ahlström sanoo. "Näin sen löydön jälkeen monena yönä painajaisia. Silvotut taulut havainnollistivat niin vahvasti sitä vihan määrää. Tiina Rajala Kierrosten vetäjä