Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Punikin pojasta tuli Neuvostoliiton rakentaja – Kostamuksessa oli vain yksi sääntö: töissä ei saanut haista vanhalle viinalle

Rovaniemeläinen Voitto Alajoki , 78, sanoo olevansa pesunkestävä punikin poika. Isä oli Vilppulan kartanon torppari. Koti oli Alastarossa, lähellä Urjalaa ja Koskelan Akselin maisemia. Vähän samanlainen oli isän kohtalokin. –Isä painoi 48 kiloa, kun vapautui Tammisaaren pakkotyölaitoksesta. Vatsassa oli kämmenen kokoinen musta möykky. Isä kuitenkin toipui ja sai yksitoista lasta. –Isän veli sai kuolemantuomion, jota ei pantu täytäntöön. Jalat kuitenkin tulehtuivat ja mätänivät Tammisaaren vankilassa ja ne amputoitiin. Isä sai lunastaa torpan omakseen 1920-luvulla ja siinä talossa Voittokin näki päivänvalon vuonna 1939. –Kaikki talvisodan aattona syntyneet pojat ovat joko Taistoja tai Voittoja. Minä olen Voitto. Kulkuri ei ota valokuvia eikä pidä läksiäisiä Alajoki kävi Hämeenlinnassa maalarin ammattikoulun. Hän on ollut ikänsä reissutöissä ja sanoo kasvaneensa kulkuriksi, joka ”ei valokuvia ota eikä läksiäisiä pidä”. 1960-luvun alussa Alajoki saapui Lappiin. Hän käväisi töissä Tuuloman voimalaitostyömaalla ja oli sitten pitkään Utsjoelle tekemässä Utsjoki-Nuorgamin välistä tietä. Hän piti suurta Vetsikon parakkikylää kunnossa ja työmaan konttorista löytyi myös tuleva vaimo. Alajoen perheen koti oli ensin Posion Sirniön kylässä, mutta sen jälkeen perheen asunto hankittiin Rovaniemeltä. Lapsia syntyi kolme. Neuvostoliittoon Alajoki meni Pääjärven metsäkombinaatin rakentamistöihin 70-luvun alussa. Matka tehtiin Kuusamosta vanhaa Tiltun tietä. –Sinne rakennettiin 24 kerrostaloa, koulu, sirkkeli, uimalaitos ja lastensairaala. Kävin tekemässä rakennuksiin vielä vuosiremonttejakin. Kostamus oli lahja Kainuun ja Lapin työttömille Varsinainen neuvostotyömaa Voitto Alajoelle oli Kostamus, jonne hän meni vuonna 1978 toukokuun alussa ja tuli pois vasta 1985. Kostamuksessa oli Euroopan suurin rautamalmiesiintymä, jonne piti rakentaa kaivoskaupunki. Kostamus oli presidentti Urho Kekkosen neuvottelema projekti ja lahja Kainuun ja Lapin työttömille. Projektin urakoitsijana oli rakennusfirmojen yhteenliittymä Finn-Stroi, jonka kautta yritykset keräsivät satumaiset voitot. Ei työmaa ollut huono työntekijöillekään.¬ –Ei minua missään ole pidetty niin hyvänä, sanoo Voitto Alajoki. –Töitä sai puskea niin paljon kuin halusi ja milloin halusi. Kaikki oli vapaata. Vain laatu ja määrä ratkaisivat. Aluksi asuttiin parakeissa ja myöhemmin kerrostaloissa. Lämmin ateria oli tarjolla illalla töistä tulessa ja joka ilta oli sauna. Alajoki on käynyt myöhemminkin suomalaisten rakentamassa kaupungissa, jossa asuu 34 000 asukasta. Työmaalle kaikki tavara tuotiin Suomesta. Vain vesi ja hiekka saatiin paikan päältä. Tärkeimmät puhelut kannatti soittaa Suomen puolelta Vartiuksessa, sillä rajan takana puheluita salakuunneltiin. Suomalaisia työmiehiä oli parhaimmillaan 5400 ja lisäksi Suomesta kulki 750 siivoojatyttöä. Voitto Alajoki kävi vain jouluna ja juhannuksena. Lomaa oli juhannuksena 17 päivää. Alajoki huolehti kuitenkin, että perheellä oli rahaa. –Raha ratkaisee, hän kuittaa puheet reissutyön varjopuolista. Samettifarkkuja, sukkahousuja, karemelliä itään Kostamuksessa ehti tapahtua monenlaista. Alajoki osti Rovaniemellä käydessään Matin Asusteen ja Housu-Sopin tyhjäksi samettifarkuista. Kerran karjalaisukko pyysi tuomaan verkon. Se piti kääriä vartalon ympärille pompan alle. Välillä tullissa riisuttiin melkein alasti, mutta sillä kertaa ei. –Vietiin kanteleen kieliä, ompelukoneen neuloja, kangasta, sukkahousuja, pipoja ja karamelliä, Alajoki muistelee. Voitto Alajoki sai vaihtokaupassa votkaa, jonka hän myi suomalaisille. Käteisen rahan hän kätki yhtiön kassanhoitajan Raijan mukaan, kun tämä kävi kerran viikossa maksamassa päivärahoja. "Laita siihen nippuun vain", Raija sanoi. Yksi ankara ehto Kostamuksen työmaalla oli: työssä ei saanut haista vanhalle viinalle. Siitä tuli armotta lopputili. Voitto Alajoella Kostamus meni hyvin. Hän oli koko ajan terveenä. Seuraava työmaa löytyi Moskovasta. Eikä maalaispojan päätä palellut 13 miljoonan asukkaan kaupungissa. Hän teki korjausurakkaa Tretjakovin galleriassa ja suuressa Metropol-hotellissa Venäläistä miestä johdetaan pyssyllä ja naista ruoskalla Välillä Alajoki kävi Suomessakin töissä ja sitten taas lähdettiin Venäjälle rakentamaan kaljatehdasta ja Gubikan sotilaskylää. Alajoella puhkesi umpisuoli työmaalla kaukana Moskovasta. Hänet kiidätettiin ambulanssilennolla Moskovaan ja sieltä Helsingin Peijaksen sairaalaan. Lento maksoi 46 000 markkaa. Matkan maksoi työnantajan vakuutus. –Mie olin Moskovassa, kun Gorbatshov tuli valtaan ja kun Gorbatshov lähti vallasta. Kumpikaan päivä ei ollut lasten katseltavaa. –Kansa sanoi suoraan Gorbatshovista, että siitä ei tule mitään. Ne sanoivat, että venäläistä miestä johdetaan pyssyllä ja naista ruoskalla. –Nyt siellä on vallassa mies, josta kansa tykkää, sanoo Alajoki painokkaasti. Onni potkaisi ja tanssikaveri löytyi Voitto Alajoki asettui 24 vuoden neuvostokeikan jälkeen Rovaniemelle vuonna 2001. Hän oli aina tykännyt mennä, minne työmaa vie. Nyt hän tunsi ensimmäisen kerran eläessään sopeutumisvaikeuksia. Vaimo oli sairastunut vakavasti ja joutunut pysyvästi laitoshoitoon. –Ajattelin, että helvetti minä lähden takaisin. Yhtenä päivä onni potkaisi miestä. Hän näki kivannäköisen naisen Lähteentien Pirtin tansseissa. Tapansa mukaan Voitto ilmaisi itsensä suoraan ja rehellisesti. –Sanoin rouvalle, että minulla on ensimmäisen kerran elämässä haku päällä. Haen kaveria, jonka kanssa voin tanssia humpat, jenkat ja valssit, vaikka viisi tuntia peräkkäin. Aino Lankinen nyökytteli siihen malliin, että kiinni veti ja siitä lähtien pari on kiertänyt lähes kaikki Lapin tanssipaikat. On käyty Moskovassa ja reissattu laivalla Laatokalla ja Syvärillä ja Stalinin kanavalla. Parasta laivalla oli yläkannen suomalainen tanssiorkesteri, jonka tahdissa pariskunta pani jalalla koreasti. Syntynyt: vuonna 1939 Alastarossa. Asuu: Rovaniemellä. Ammatti: rakennusmaalari. Työura: Rakennustöissä Neuvosto-Venäjällä Pääjärvellä, Kostamuksessa, Moskovan ja Pietarin seudulla ja eri puolilla Suomea. Perhe: Vaimo ja kolme aikuista lasta. Harrastukset: Humppa "Kaikki talvisodan aattona syntyneet pojat ovat joko Taistoja tai Voittoja. Minä olen Voitto."