Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Maahanmuuton kustannukset päivänvaloon, mutta vain osittain

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut selvityksen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, joka on kirjattuna Sipilän hallituksen ohjelmaan. Selvitystä ovat vaatineet erityisesti perussuomalaiset ja siniset, joille periytyi puolueen hajaannuksessa hallitusvalta. Raportti keskittyy julkistalouteen ja valtiontalouteen, ja kertoo jo ennalta arvattavissa olleen: etenkin syksyn 2015 tuhansien turvapaikanhakijoiden tulva kasvatti merkittävästi valtion menoja. Raportissa yritetään kuitenkin muistuttaa, ettei maahanmuuttajia ja heidän taloudellista vaikutustaan voi niputtaa yhdeksi ryhmäksi. Tulijoita kun on Nokian toimitusjohtajasta Syyrian sotapakolaisiin. Kaikkia menoja ei ole saatu laskettua päivänvaloon, sillä osa maahanmuuttajat käyttää samaa sosiaaliturvaa kuin kantaväestökin, esimerkiksi työmarkkinatukea. Kiertelemättä todetaan, että pakolaistaustaisten edustus työttömyysturvaetuuksissa on suhteessa korkea, koska heidän työllisyysasteensa kertaluokkaa alempi kuin kantaväestöllä. Selvityksessä on saatu esiin välittömät maahanmuuton kustannukset kolmesta ministeriöstä eli sisäministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vertailukohtana ovat vuodet 2013-15. Vuosittaiset kustannukset olivat arviolta 287-309 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 menot hypähtivät yli kolminkertaiseksi, noin 1 050 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden 2017 menoarvio on noin 865 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle valtion budjetissa on kolmen ministeriön menoissa noin 712 miljoonan euron varaukset. Rahanmeno ja tulonsiirrot ovat ymmärrettävästi tulenarka ja mielipiteitä nostavia, kun ns. kantaväestö on vuosikaudet joutunut sopeutumaan kiristävään talouslinjaan ja menoleikkauksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa yritetään kuitenkin muistuttaa, että maahanmuuttajien joukossa on veronmaksajiakin ja nettokuluja pitäisi laskea pidemmällä ajalla. Selvää tietysti on, etteivät joutilaisuus ja toimettomuus tai laitostaminen ole vaihtoehtoja, vaan tavoitteena pitää olla maahanmuuttajien aktiivinen työllistyminen ja yhteiskuntaan kiinnittyminen.