Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kanerva haastoi HS:n vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemen Ylellä – Niemi: Seisomme jutun takana

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi katsoo Ylen haastattelussa, ettei toimitus ole rikkonut mitään lakia julkaistessaan kohutun Viestikoekeskus-jutun. Niemi kommentoi tapauksesta syntynyttä kohua Ylen A-studiossa maanantai-iltana. –Seisomme jutun takana, Limnéll totesi. Hän kertoi, että toimituksessa on yllätytty siitä, miten voimakkaasti viranomaiset ovat reagoineet juttuun ja sen taustalla olleeseen tietovuotoon. Asiasta käynnistettiin viikonloppuna esitutkinta. Sanoman hallitus on pyytänyt Kaius Niemeltä selvitystä jutun syntyyn liittyen. Niemi kertoo, että hallituksen tehtäväksi jää lopulta arvioida, voiko hän jatkaa lehden päätoimittajana. –Jutussa esitetyt tiedot, ja siihen liittyvät journalistiset seikat pitävät kyllä kutinsa, hän totesi. Kanerva: "Ei tällaisen vuodon ole mahdollista tapahtua" Niemen lisäksi A-Studiossa juttua ja siihen liittyvää tietovuotoa olivat kommentoimassa eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) , Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll ja Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari . Niemi toisti haastattelussa myös useampaan kertaan tasavallan presidentin Sauli Niinistön tänään medialle antaman kommentin, jonka mukaan Venäjä-suhteet eivät ole vaarassa jutun julkaisun vuoksi. Kanerva sanoi Ylellä, että mahdolliset turvallisuusvaikutukset "jäävät nähtäväksi". –Ei kenelläkään meistä ole sellaista arvioita, että voisi sanoa kyllä tai ei. Riski on ilmeinen, että Suomen luotettavuus tiedusteluyhteistyöpartnerina kansainvälisesti joutuu kyllä haastetuksi hankalalla tavalla, Kanerva totesi. Kanervan mielestä järjestelmässä on myös jonkinlaisia ongelmia, kun juttuun johtava vuoto on päässyt tapahtumaan. –Ei tällaisen vuodon ole mahdollista tapahtua, jos ei jossakin ole tehty dramaattisia virheitä tai vääryyksiä maanpetoksellisella tasollakin jopa, hän jatkoi. Kanervaa huoletti myös vuodon ajankohta ja heitti ilmoille myyrän mahdollisuuden. Jarno Limnéll: Onko aineiston säilytyksestä huolehdittu? Vuodon lisäksi keskustelussa nousi esiin se, miten Helsingin Sanomissa käsitellään korkeimman tietoluokituksen aineistoa. Kanerva totesi, että hän ei ulkoministerinä saanut pitää sellaista aineistoa itse hallussaan, ainoastaan lukea. Huolensa esitti myös professori Limnéll. –Minun mielestäni voi ihan aiheellisesti olla huolissaan siitä, että kun teillä on hallussa korkeimman turvaluokituksen materiaalia, johon on hyvin tarkat prosessit esimerkiksi sotilaspuolella, että miten sen materiaalin säilytys ja käyttö käytännössä hoidetaan. Onko materiaali suojattu sillä tavalla, että ulkopuoliset eivät siihen pääse? Limnéll kysyi. Niemi vastasi, että materiaalin säilytykseen liittyvä prosessi on toimituksessa kunnossa. –Mielikuvat ovat ehkä saattaneet olla liiankin korkealentoisia, Niemi totesi toimituksen hallussa olevaan aineistoon liittyen. Limnéll pohti myös sitä, onko toimituksella asiantuntemusta arvioida, onko heidän artikkelissaan julkaistulla tiedolla vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen. –Jokainen ymmärtää, että puhutaan hyvin herkistä asioista, totesi Limnéll. Keskustelussa Niemi nosti esiin, että Ruotsissa vastaavat tiedustelua koskevat tiedot ovat osin julkisia. Hän totesi myös, että vahingoittamistarkoitus on hänen mielestään korostunut turhan paljon keskustelussa. –Monet näistä tietovuodoista voivat johtaa myös positiiviseen lopputulokseen, totesi Niemi Valtioneuvoston on määrä saada tiistaina selonteko Helsingin Sanomien jutun tietovuodosta. Tästä tietovuotokohussa on kyse Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina 16.12. jutun Puolustusvoimien Tikkakoskella sijaitsevasta Viestikoekeskuksesta. Juttu liittyi valmisteilla oleviin tiedustelulakeihin siten, että jos lait astuvat voimaan, kasvavat myös keskuksen valtuudet tiedusteluun. Kohu syntyi siitä, että jutun yhteydessä julkaistiin otteita asiakirjoista, jotka oli turvaluokittelun perusteella määrätty salaiseksi ja erittäin salaisiksi. Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön jutun lähteinä käytetyn aineiston tietovuodosta, ja myös toimitus sekä jutun kirjoittaneet toimittajat päätyivät tutkintaan. Keskusrikospoliisi tutkii asiaa rikosnimikkeillä turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja virkasalaisuuden rikkominen. Sunnuntaina 17. joulukuuta poliisi teki myös erityisen kotietsinnän toisen jutun kirjoittaneen toimittajan kotiin. Erityinen kotietsintä vaatisi normaalisti luvan tuomioistuimelta, mutta poliisi suoritti sen kiireellisenä, jolloin tutkinnanjohtaja voi valtuuttaa etsinnän. Poliisin mukaan syy kiireellisyydelle oli, että toimittaja oli kutsunut paikalle palokunnan sen vuoksi, että hänen tuhotessaan tietokonettaan syntyi savua. Poliisi epäili, että toimittaja yritti hävittää mahdollista esitutkinta-aineistoa. Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja kertoi maanantaina iltapäivällä Lännen Medialle, että tutkinta jatkuu kuulusteluilla.