Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Televisiosta tuttu porilaistimpuri Dale: "Palaan Poriin vasta, kun ohjelmasarja on päättynyt"

Miten päädyit ohjelmaan? – Sadan vuoden talon tuottaja Juha-Pekka Ristmeri oli kysynyt ystävältäni, toimittaja Juha Granathilta , tietääkö hän jonkun hyvän nikkarin, joka voisi lähteä TV-projektiin. Suostuin pyyntöön nopeasti. – Sadan vuoden talo rakennettiin Ristmeren edesmenneiden vanhempien tontille. Uuden talon tieltä purettiin 60-luvulla rakennettu omakotitalo, ja sen paikalle tehtiin vaativa ja erikoinen talo. Tämän vuoden kesällä valmistuneen talon rakentaminen alkoi marraskuussa 2015. – Työmaalla työskenteli pääasiassa sisareni poika Erik Dahl , jolla on parinvuosikymmenen kokemus nikkarina, sekä ystäväni Jarmo ”Jamppa” Mäkinen hitsarina. Ilman hänen hitsaamiaan teräspilareita ei talo olisi pystyssä. Minä toimin jokapaikanhöylänä. – Talkootöissä oli porilainen voimisteluryhmä Näppärät, joka hoiti talkootyöt hyvin. Näppärissä toimii myös entinen maajoukkuefutari Jarmo Manninen , jolle ei sovi antaa käteen isoja työkaluja. Hienoa oli huomata, kuinka avuliaasti vanhat jalkapallokaverit tulivat auttamaan työmaalle. Yksi työmaan vakiovieras oli Makholman maestro Pasi Majalahti , joka teki oman kappaleenkin Sadan vuoden talosta. Kerro vähän taustoistasi! – Jalkapallo veti mukaansa alle kymmenvuotiaan pojanklopin. RU-38 oli lähin seura, ja koska asuin Itäpuisto 7:ssä, niin siten treenattiin pallokentän kulmilla. Myöhemmin pelasin jalkapalloa aina mestaruussarjaa myöten Porin Ässissä. – Rakennuksilla työskennellyt äitini ei oikein tykännyt, että olin porvariseurassa. –  Dale -lempinimen sain jalkapallokentiltä. Vaikutat kovalta väittelijältä. Pitääkö se paikkansa? – Väittely riippuu monesta asiasta: mitä tapahtuu rakennustyömaalla, ketkä henkilöt ovat siellä, onko rakennuksen asiat ajan tasalla. Toki siviilielämässäkin tulee eteen keskusteluja, joissa tuon esiin omat ajatukseni. – Ohjelmaa kommentoidaan sosiaalisessa mediassa. Jotkut tykkäävät, jotkut eivät. Kyllähän väittelyni ja olemukseni antavat aihetta kommentteihin laidasta laitaan. Katsojia on ainakin kiinnostanut. Parhaimmillaan ensilähetyksen näki vähän vaille 600 000 katsojaa, ja siihen kun lisää vielä uusinnat ja Yle Areenan luvut, niin hyvin on mennyt. Somessa vaaditaan kuulemma sarjalle jatkoa. – Kaipa minut tunnistettaisiin ihan kaupungillakin, jos olisin Porissa. Siksi pysyn poissa sen ajan, kun ohjelma tulee ulos televisiosta. Asut myös Ruotsissa? – Lähdin Ruotsiin vuonna 1976. Vaimoni eli silloinen tyttöystäväni tuli perässäni. Hän on edelleen täällä Tukholmassa töissä. Saas nähdä, tuleeko hän vielä perässäni Suomeen. Noin puolet ajastani olen Porissa, loput Ruotsissa, jossa lapseni ja lapsenlapseni ovat. – 1976 oli synkkää aikaa Suomessa. Varsinkaan Porissa ei töitä ollut. Pienen kiertotien kautta siirryin Ruotsiin, jossa töitä riitti kaikille, jotka niitä halusivat. Oma rakentajan urani alkoi Tukholmassa Suomen Ruotsin suurlähetystössä. Sen jälkeen olen ollut töissä monissa rakennusfirmoissa. Tällä hetkellä kunnostan omakotitaloja Tukholmassa ja sen ympäristössä. – Rakennusala on muuttunut paljon urani aikana. 50 vuodessa ala on koneistunut niin paljon, että kaikki luulevat olevansa timpureita, kun saavat käteensä koneen. Kun lähdin Ruotsiin, mukanani oli työkalupakki, jossa ei ollut ainuttakaan sähkötyökalua. – Ala muuttuu, vaikka ei se Suomessa ole samaa kuin Ruotsissa. Menetelmät ja materiaalit tulevat monta vuotta myöhemmin Suomeen kuin Ruotsiin.