Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Olympialaisista on tullut menestyksensä uhri – "Meidän olisi pitänyt valvoa paremmin"

Olympiakisojen ei tarvitse joka kerta kasvaa yhä isommiksi ja kalliimmiksi. Tätä mieltä on Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) televisio- ja markkinointipalvelujen toimitusjohtaja Timo Lumme . Olympialaisia vetävät niiden perustajan Pierre de Coubertinin asettamat arvot: nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin. Jotkut urheilijat tavoittelevat näitä tasoja dopingilla. Monet maat taas ovat hankkineet kisat järjestettäväkseen lahjomalla olympiakomiteaa. Olympialaisten harmilistaan on lisättävä vielä boikotit ja terrorismi. Siitä huolimatta Lumme sanoo aloittavansa joka aamu innolla uuden työpäivän. Miten lakimieheksi kouluttautunut Lumme jaksaa nostattaa skandaalikäryisiä kisoja? –Maailma olisi paljon köyhempi ilman olympialaisia. Toivon, että 120 vuoden kuluttuakin kisaillaan yhä olympialaisissa. Olympiakomitea avustaa joka päivä kolmella miljoonalla eurolla urheilijoita ja urheilujärjestöjä ympäri maailmaa. –Toteutamme näin joka päivä jonkun unelmia. Sen näkeminen inspiroi aina uudestaan. Monet eivät tiedä, että palautamme miltei kaiken hankkimistamme varoista takaisin kisamaiden järjestöille. Olympialaisten rahallinen arvo riippuu paljon Lumpeen markkinointityöstä. Jo viisi vuotta sitten yritysarvoja laskeva Brand Finance arvioi olympialiikkeen hinnan 47,5 miljardiksi dollariksi. Sen ohitse meni tuolloin vain Apple. KOK jätti taakseen myös Googlen. –Olympialaisten viisi rengasta ovat maailman parhaiten tunnettu brändi. Kisat herättävät kaikissa miltei pelkästään myönteisiä tunteita, vain korruptio vie osakkeitamme alaspäin, Lumme sanoo. Doping ei ole mannaa sponsoroijille, jotka etsivät rahoituksella kisoista positiivista julkisuutta. Näin korkean tason urheilussa Lumme ei usko dopingista päästävän eroon koskaan. Suomalainen ei kuitenkaan luettele dopingia eikä korruptiota, kun häneltä kysyy olympialaisten suurinta ongelmaa. –Haasteemme on, miten koukuttaa urheilufanit, jotka ovat aina verkossa ja heti -mentaliteetilla. Jättikisat kun järjestetään vain kahden vuoden välein. Vastauksemme on oma Olympiakanavamme, jota seuraa jo miljardi ihmistä. Haemme etenkin nuoria katsojia. –Myös kisojen katsontatapa on muuttunut. Olympialaisia seurataan nyt yhä useammin internetin kuin tv:n kautta. Siellä katsoja pääsee lähettämään viestejä ja olemaan uudella tavalla osa kisoja. –Facebookit ja twitterit sulautuvat tulevaisuudessa yhteen kisojen kanssa, ja niiden kautta lähetetään kaverereille klippejä olympialaisista. Tuolloin toisella puolella maailmaa olevat voivat osallistua kisoihin kuin olisivat paikalla, Lumme maalailee. Järjestetäänkö kisat tulevaisuudessa sitten verkossa? –No ei missään nimessä! Intel järjestää e-sports-verkkopelinsä olympialaiset Koreassa ennen varsinaisia olympialaisia helmikuussa. Tämä on kenties ensimmäinen askel gamingin nousuun olympialajiksi. Lumme muistuttaa, että jos jokin maa haluaa uusia lajeja kisoihin, pitää vanhoja poistaa ja maksaa uuden sisäänotto. Olympiakomitea sai tuloja ennen Lummetta pääasiassa televisiointioikeuksien myynnistä. Hän alkoi kasvattaa etenkin sponsorisopimuksia. Viime olympiakaudella 2013–2016 markkinointitulot nousivat noin 7,8 miljardiin dollariin, joista yli neljä miljardia kertyi tv-tuloista. Sponsoreilta saatiin yli kolme miljardia dollaria ja lipputuloista noin puoli miljardia. Niin kuin internet alkaa ohittaa tv:n monopolia tiedotusvälineenä, muuttuvat myös olympialaisten pääsponsoriyritykset. Hampurilaisketju McDonald's lopetti 41 vuotta kestäneen sponsorointisopimuksensa kolme vuotta etuajassa. Syynä olivat vähentyneet tv-katsojat ja kohonneet maksut. Aiemmin olympialaisten rahoituksen oli jättänyt amerikkalaisyhtiöistä jo esimerkiksi Budweiser. Tilalle tuli kiinalainen verkkokauppajätti Alibaba. Sen arvellaan maksavan Korean kisojen sponsoroinnista noin 600 miljoonaa dollaria. Kolmet seuraavat olympialaiset järjestetään Aasiassa, joten sponsorivaihto tuntuu loogiselta. Onko yritystä, jolta Lumme ei hyväksyisi sponsorointia? –No, tupakka- ja alkoholifirmat eivät sovi imagoomme. Monet maat maksavat pelkästä järjestelyehdokkuudesta jo 50 miljoonaa euroa. Olympiakomitean puheenjohtajalla Thomas Bachilla on tavoite leikata kuluja vuoteen 2020 mennessä yksinkertaistamalla kisojen rakennetta ja kilpailuttamista. –Haluamme, että kaupungit eivät rakentaisi jättirakennuksia pelkästään kisoja varten, sanoo Lumme ja mainostaa Pariisin ja Los Angelesin yhteisesti järjestämiä olympialaisia vuonna 2026 hyvänä askeleena säästömalliin. Olympialaisista on tullut menestyksensä uhri. –Vaikka kisojen järjestelyvastuu on kaupungeilla eikä olympiakomitealla, meidän olisi pitänyt valvoa paremmin hallitusten rakentamia infrastruktuureja, Lumme vastaa kritiikkiin. Kisarakennelmat jäävät parhaimmillaan hyödyttämään maata, mutta pahimmillaan ränsistymään. Monissa kehitysmaissa on protestoitu kiiltokuvakisoja vastaan, kun omilla kansalaisilla ei ole kattoa pään päällä, mutta maalla on rahaa järjestää kuitenkin luksusolot ulkomaalaisille urheilijoille. Tyytyväinen Lumme ei ole myöskään Sotshin talvikisoista, joissa kesälomakeskus muutettiin talviurheilukeskukseksi arviolta yli 50 miljardilla dollarilla – jos loppulaskun todellista hintaa nyt kukaan edes tuntee. Pyeongchangin talviolympialaisten järjestelyorganisaation mukaan kisapaikoilla on käyttöä tulevaisuudessakin. Pyeongchang on iso talviurheilukeskus, ja kaikki kisakylän asunnot on jo myyty. Etelä-Koreassa on paljon jäälajien harrastajia, joten Gangneungiin rakennetut jäähallitkaan tuskin jäävät tyhjiksi. Suomalaisten kiinnostus olympialaisiin on hurja. Rion kisoja katsoi telkkarista lähes 4,5 miljoonaa suomalaista. Lumme muistuttaa, että niin Ruotsi kuin Suomikaan eivät ole koskaan järjestäneet talvikisoja. Hänen haaveensa olisi kisojen järjestelyvastuun naksahtaminen Suomelle, miksei vaikka yhdessä Ruotsin kanssa. Lumpeen mielestä esimerkilliset kisat tehtiin Vancouverissa ja Lontoossa. –Niissä täsmäsi kaikki. Kaupungeissa oli mahtava kisatunnelma. 56-vuotias Kansainvälisen olympiakomitean televisio- ja markkinointipalvelujen toimitusjohtaja. Vastuussa olympialaisten televisiointioikeuksista, partneri- ja sponsorisopimuksista sekä kisojen strategisesta markkinoinnista. Työskenteli ennen KOK:ta amerikkalaisella sporttikanava ESPN:llä ja urheiluvälineyhtiö Nikellä Euroopan markkinointijohtajana. Jahtaa sponsorisopimuksia viidellä kielellä, suomen lisäksi englanniksi, ranskaksi, italiaksi ja saksaksi. Englantilainen vaimo ja kaksi pientä lasta. "Toteutamme joka päivä jonkun unelmia. Sen näkeminen inspiroi aina uudestaan." Timo Lumme KOK:n televisio- ja markkinointipalvelujen toimitusjohtaja