Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Jo 8-vuotiaat vertailevat Instagram-seuraajiaan: "Sitten jysähtää, kun nämä tyypit tulevat työelämään"

Sosiaaliseen mediaan ja sisältömarkkinointiin keskittyneen Tekir Kuhinan vetäjä Ville Kormilainen tekee havaintoja nuorten some-käyttäytymisestä muun muassa kauppamatkoillaan. –Kassajonossa teinien käytetyin sovellus näyttäisi olevan Snapchat, jolla viestitellään kavereiden kanssa 24/7, hän sanoo. –Teini-ikäisille oman somen päivittäminen on sivuseikka. Viestit lentävät Snapchatin lisäksi WhatsAppissa. Kormilainen ihailee nuorten oppimisnopeutta uusien kanavien käytössä. –Toisaalta käyttö on usein todella passiivista. Se on enemmänkin sisällön kuluttamista kuin aktiivista tekemistä. Kaikenikäiset sosiaalisen median käyttäjät kyllästyvät enenevissä määrin julkiseen jakamiseen. He siirtyvät pienempiin porukoihin suljettuihin chatteihin. –Tämä trendi näkyy nyt erittäin selvästi. Merkittävä osa someliikenteestä tapahtuu jo jossain muualla kuin julkisesti näkyvissä kanavissa. Nuoret some-käyttäjät ovat Kormilaisen mukaan hyvin perillä siitä, mitä kannattaa jakaa ja mitä ei. –He ovat oppineet vanhempiensa somen käytöstä sen, mikä on todella noloa ja mitä ei ainakaan haluta jakaa. Somekiusaaminen ilmenee ikävinä kommentteina, haukkumisena, jakamattomuutena ja tykkäämättömyytenä sekä myös esimerkiksi salakuvina koulusta. Millaisena näet tämän ilmiön? –Erittäin huolestuttavana. Ennen vanhaan riitti, että oli jotenkuten siedettävä ihminen reaalimaailmassa. Nyt pitää sen lisäksi olla kiinnostava somessa. –Lisäksi huolestuttavaa on se, että somessa pitää olla suosittu entistä nuorempana. Jo 8-vuotiaat vertailevat Instagram-seuraajiaan. Siellä käydään aitoa kilpailua. Mitä neuvoja annat somekiusatuille? –Usein tuntuu, että kiusatut hautovat asiaa. He kokevat sen kiusallisena ja nolona. Kiusaaminen pitää viedä välittömästi teenpäin. Kuraa ei tarvitse sietää yhtään! –Somekiusaaminen ei ole yhtään sen lievempi asia kuin ”reaalimaailman” kiusaaminen. Usein somekiusaaminen satuttaa paljon enemmän. Miten neuvot kiusattujen vanhempia? –Vanhempien kannattaa kysellä enemmän ja jutella lasten kanssa somen käytöstä. Somekiusaaminen ei välttämättä näy ulospäin, joten se pitää kaivaa ulos vaikka väkisin. –Yhä nuoremmat näkevät jatkuvasti netissä ja somessa entistä häiriintyneempää sisältöä, ja näistä asioista pitää pystyä keskustelemaan. Lapsi ei niitä yksin pysty käsittämään. Pitääkö vanhempien olla läsnä kaikissa uusissa, nuorten suosimissa kanavissa? –Ei tarvitse, mutta kyllä lapsen kanssa kannattaa käydä pelisäännöt läpi. Ilman vanhempien lupaa ei perustella sometilejä, ja vanhemmilla pitää olla ainakin jonkinlainen pääsy tai näkyvyys kanaviin. –Varsinkin nuorimpien lasten kohdalla tähän on paljon apuvälineitä, esimerkiksi applikaatioiden hyväksymisprosesseja ja muita vastaavia. Kun lapsi kasvaa, hänelle pitää antaa tilaa ja muistaa se, ettei itse nolaa lastaan somessa. Äidin kommentti mageaan selfiekuvaan ei välttämättä ole paras valinta. Mitkä ovat nousevat somepalvelut? –Tällä hetkellä somekanavista Instagram ja Snapchat käyvät aika tasaista vääntöä. Viestisovelluksista WhatsApp näyttää jatkavan voittokulkuaan. Uskotko alueellisiin tai paikallisiin viestimiin? –Ilman muuta! Alueellisilla viestimillä on varmasti loistava tulevaisuus edessään. Mediayhtiöillä on myös paljon mahdollisuuksia hakea uusia alueellisia kohderyhmiä esimerkiksi YouTuben tai muiden uudempien välineiden kanssa. Tässä prosessissa kannattaa ottaa nuoret mukaan suunnittelemaan ja miettimään. Moni kamppailee nykyään someriippuvuutta vastaan. Mikä ero tässä on nuorilla ja aikuisilla? –Jos me aikuiset käymme internetissä ja vietämme aikaa elämässä, nuorilla se on usein toisin päin. Netissä ollaan 24/7, ja elämässä käydään kääntymässä. –Some aiheuttaa riippuvuutta, ja palveluiden kehittäminen tähtää juuri koukuttavuuteen: tykkäykset ja kommentit kiinnostavat ja suhtaudumme niihin huumeiden tapaan. –Ihmisillä on valtava tirkistelyvimma, ja tähän tietysti perustuu esimerkiksi Facebookin suosio. Tuttujen ja vähän tuntemattomampienkin elämä kiinnostaa niin paljon, että Facebookissa käydään kymmeniä kertoja päivässä. Miten käy, jos ihmissuhteet toteutuvat lähes kokonaan netissä? Tuleeko nuorista ja miksei vähän vanhemmistakin epävarmoja ja osaamattomia tilanteessa, jossa suhde pitää lopulta siirtää reaalimaailmaan? –Tulee, ja tämä näkyy jo nyt. Monella nuorella on esimerkiksi puhelinkammo. Ei uskalleta soittaa ihmisille tai ylipäänsä tervehtiä heitä. Reaalimaailman taitojen oppiminen on tärkeää nettimaailmassakin. Miten deittailu on muuttunut Tinderin tulon jälkeen? –Tähän on vaikea vastata lähes 11 avioliittovuoden jälkeen, mutta ulkopuolisena arvioijana vaikuttaa siltä, että deittailusta on tullut arkipäivää. –Deittejä saattaa olla useita viikossa. Niihin suhtaudutaan ikään kuin harrastauksena ja ajanviettona, eikä ensisijaisesti parinetsintänä kuten joskus parikymmentä vuotta sitten nettideittien alkuaikoina. Sometekemistä mietitään monissa yrityksissä kuumeisesti. Mikä on viestisi niille? –Jos yritykset olisivat reaalimaailmassa yhtä tylsiä kuin somessa, nähtäisiin konkursseja paljon enemmän. –Yrityksiä vaivaa rohkeuden puute. Niiden somesisältö puuduttaa yleisön. Aitoa vuorovaikutusta ei usein edes yritetä saada aikaan. Yrityksille riittää vain näkyvyys heikolla sisällöllä. –Tähän on pakko tulla muutos, ja yrityksen henkilöstö on myös saatava nykyistä tehokkaammin esiin. Pomon pitää tulla kulmahuoneesta mukaan someen. Ei itsensä, vaan firman takia. Kun pomo näyttää esimerkkiä, se antaa ikään kuin luvan yrityksen henkilökunnalle olla aktiivinen firman edustaja somessa. –Minua ilahduttaa jokainen yritys, joka uskaltaa lähteä tekemään somea rohkealla otteella. Omaleimaisen tyylin löytäminen vaikuttaa sisällön kiinnostavuuteen, työnantajamielikuvaan ja lopulta myös tulokseen viivan alla. Syntynyt 23.6.1980 Vieremällä. Yksikön vetäjä Tekir Kuhinassa, joka on Tekir Oy:n sisältömarkkinointiin ja someen keskittynyt yksikkö. Hallintotieteiden maisteri. Asuu Helsingissä. Vaimo Anni työskentelee seurakunnassa lapsi- ja perhetyössä. Perheeseen kuuluvat 10- ja 13-vuotiaat lapset sekä viisi labradorinnoutajaa ja yksi karkeakarvainen mäyräkoira. Koirien nimet ovat Noora, Debi, Pulmu, Martta, Helmi ja Pulla. Työura Työskennellyt aiemmin toimittajana Seiskassa, Katsossa ja Iltalehdessä sekä päätoimittajana Suosikissa, Koululaisessa, Lemmikissä, Leppiksessä, Villivarsassa sekä Tom ja Jerryssä. Uraan kuuluu myös markkinointijohtajan pesti Universal Music Finlandissa vuosina 2012-2013 sekä osakkuus viestintätoimisto Luotsissa. Perustanut koiramediasivusto Kuono.fi:n ja kissasivusto Maumau.fi:n.