Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

21-vuotias Sebastian Aapa on ollut asfalttitöissä 14-vuotiaasta, perusti nyt alan firman

Iloinen hymy, rivakka kädenpuristus. 21-vuotias Sebastian Aapa on oivallinen esimerkki ihmisestä, joka nauttii siitä, mitä tekee. Aapa ei olekaan mikä tahansa mies, vaan asfalttimies. Hän perusti kaksi kuukautta sitten oman asfalttifirman, mutta ala on tuttu Aapalle jo vuosien takaa: hän lähti ensimmäisen kerran asfalttihommiin jo 14-vuotiaana. Ensimmäisen kesätyöpaikan tarjosi Sebastian Aapan isän, Hannu Aapan firma Asfalttimies. –Kävin töissä koulun ohella tosi paljon ja opin samalla kokeneemmilta ammattilaisilta tämän työn. Näitä hommia ei opi koulun penkillä, Sebastian Aapa sanoo. –Ensimmäinen kesäni Asfalttimiehessä osui muuten samaan vuoteen, jolloin äitini kuoli. Sebastian Aapa kävi lukion ja vietti siinä välissä vuoden Yhdysvalloissa vaihto-oppilaana. Kyseistä maata muutenkin ihailevaan nuorukaiseen teki vaikutuksen amerikkalaisten dynaamisuus ja yrittäjähenkisyys. Vuosi sitten Aapa kirjoitti ylioppilaaksi. Kirjoitusten jälkeen hän meni taas asfalttitöihin. Puoli vuotta sitten isä-Hannu kuitenkin myi Asfalttimiehen. Sebastian-poika jatkoi yrityksen palveluksessa, mutta kesän aikana kypsyi ajatus oman yrityksen perustamisesta. –Irtisanouduin ja perustin firman, jonka nimeksi panin Asfalttileijona – isänmaallinen kun olen! Yrityksen perustaminen kävi yllättävän helposti, byrokratiaa ei ollut yhtään liikaa. Sebastian Aapa kehuu isäänsä. Tämä on ollut kaukaa viisas, kun on tallettanut neljän lapsensa tilille rahaa sillä ajatuksella, että rahat saa nostaa tililtä vasta siinä vaiheessa, kun perustaa oman yrityksen tai menee naimisiin ja ostaa asunnon. –Minulla oli siinä pesämuna valmiina. En ole ihan varma, onko isä halunnut minusta asfalttialan yrittäjää. Toivon silti, että hän on minusta ylpeä. Isänsä perintöä Sebastian Aapa on tavallaan saanut myös kokeneita työntekijöitä, jotka seurasivat poika-Aapaa tämän uuteen firmaan. –Nämä ovat samoja työntekijöitä, jotka ovat aikoinaan opettaneet minut alalle, Sebastian Aapa kertoo hyvillään. –Minun lisäkseni yritykseni työllistää nyt kolme henkeä. Lisäksi eräs kokenut, mutta nyt jo eläkkeellä oleva pikimies käy meitä usein auttelemassa. Vaikka Aapan yritys on toiminut vasta pari kuukautta, yrityksellä on ollut paljon töitä. Ala on sellainen, että hommia painetaan noin seitsemän kuukautta vuodesta. Talvella ei töitä voi lumen ja pakkasen takia voi tehdä, joten silloin kun olosuhteet ovat työn kannalta otolliset, silloin tehdään ympäripyöreitä päiviä. –Olen parin viime kuukauden aikana tehnyt vain ja ainoastaan töitä. Työpäivät ovat venyneet vähintään 12-tuntisiksi. Yötkin ovat välillä jääneet hyvin vähälle unelle stressin takia, Sebastian Aapa huokaisee. –Olen siitä huolimatta valtavan onnellinen ja tyytyväinen! On niin hienoa, kun saa tehdä sitä mistä pitää. Töitä on ollut tarjolla paljon, vaikka olen näin aloitteleva yrittäjä. Olemme saaneet esimerkiksi paikkaustöitä kaupungilta ja päässeet myös erään ison firman aliurakoitsijaksi. Näin pienen yrityksen etu on, että pääsemme ketterästi hommiin. Mikä niissä asfalttityössä viehättää? Työ on raskasta fyysisesti, mutta nuorelle yrittäjälle taatusti myös henkisesti. –Pidän siitä, että työ on konkreettista ja fyysistä ulkotyötä, jota saa tehdä hyvässä porukassa. Nautin myös siitä, että asfalttihommat ovat kunnon äijätyötä! –Kesällä asfalttihommissa saa myös bonuksena hyvän rusketuksen.