Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Jos huomaa pelkäävänsä kumppaniaan, on haettava apua

Väkivaltaiseen käytökseen puuttuminen varhaisessa vaiheessa on tehokas tapa estää väkivallan muuttuminen vakavammaksi. Oikeuspsykiatri ja perheterapeutti Hannu Säävälän mukaan ehkäisytyössä olisi erityisen tärkeää se, että tavalliset ihmiset tunnistaisivat väkivallan merkit ja sen vaarallisuuden. Läheisten hälytyskellojen pitäisi alkaa soida siinä vaiheessa, kun ihmisellä alkaa olla kummallisia fyysisiä vammoja. Erilaisia psyykkisiä oireita taas on Säävälän mukaan vaikeampi huomata ulkopuolisten silmin. –Pitäisi hakea apua, jos kohtaa itse väkivaltaa, tai pyytää apua heille, joiden tietää olevan väkivallan kohteina, Säävälä kuvailee. Apua pitäisi uskaltaa hakea viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaa perheessä tapahtuvien riitatilanteiden muuttuvan fyysisiksi, mutta mieluiten jo aikaisemmin. –Jos huomaa pelkäävänsä kumppaniaan, on hyvä hakea apua. Parisuhteissa ja perheissä tapahtuvaan väkivaltaan on kuitenkin vaikea puuttua. Perheiden sisäiset asiat koetaan niin yksityisiksi ja henkilökohtaisiksi. Läheisten lisäksi myös erilaisilla sosiaali- ja terveysalan toimijoilla on merkittävä rooli väkivallan ehkäisemisessä ja tunnistamisessa. –Viime vuosina on ollut erityisen hyvää se, että sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä on opetettu kohtaamaan väkivaltaa, Säävälä kertoo. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö ja palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille. Väkivallan ehkäisytyön on oltava osa niiden hyvinvointistrategiaa ja turvallisuusohjelmaa. Säävälä korostaa, että apua voi hakea niin väkivallan tekijä kuin sen uhrikin. –Meillä on nykyään Suomessa hyvin apua tarjolla. Sitä voi saada esimerkiksi turvakodeista ja niiden apupalveluista sekä mielenterveyspalveluista, Säävälä kertoo. Apua uskalletaan Säävälän mukaan hakea nykyään myös omaan väkivaltaiseen käytökseen. Muun muassa psykiatrisille osastoille ja poliklinikoille hakeutuu ihmisiä, jotka kokevat, etteivät pysty hillitsemään käyttäytymistään ja aggressiivisuuttaan. –Ongelmat ovat usein monisyisiä: on päihdeongelmia, väkivaltaongelmia ja psyykkisiä ongelmia. Nämä nivoutuvat usein toisiinsa. Hän kuitenkin lisää, että on myös ihmisiä, joilla ei ole muita ongelmia kuin väkivaltainen käytös. Lasten kohdalla kouluterveydenhuolto on merkittävässä roolissa avun tarpeen kartoittamisessa ja väkivallan huomaamisessa. Etenkin lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy on tärkeää, sillä väkivallan kokeminen vaikuttaa heihin myös myöhemmällä iällä. Seurausten vakavuus riippuu siitä, kuka käyttäytyy lasta kohtaan väkivaltaisesti. Erityisen vakavia seurauksia voi Säävälän mukaan tulla siitä, jos lasta kohtelevat kaltoin hänen omat vanhempansa. Lapsi pitää vanhempiaan suojelijoina ja on uskollinen näille. Vaikka vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta on verrattain yleistä, vakavat väkivallanteot ovat harvinaisia. Ylisukupolvista väkivaltaa tutkineen Säävälän mukaan väkivalta näyttää myös jossain määrin periytyvän. Väkivallan kohteeksi joutuminen aiheuttaa helposti traumatisoitumista. Tämä taas voi aiheuttaa lapsessa esimerkiksi masentuneisuutta tai impulsiivisuutta, joka voi purkautua väkivaltaisuutena. Samasta perheestä tulevat sisarukset voivat kuitenkin reagoida lapsuudessa koettuun väkivaltaan aivan eri tavoin. –Me olemme kaikki syntyjämme vähän erilaisia, Säävälä toteaa. Ylisukupolvisuus vaikuttaa karkeasti arvioituna noin kolmannekseen lapseen kohdistuneesta väkivallasta, Säävälä sanoo. Lapsena koetusta väkivallasta ei kuitenkaan voi päätellä, tuleeko ihminen käyttämään väkivaltaa myöhemmin. Osalle tulee sellaisia psyykkisiä vaurioita, että riski kasvaa. –Suuri osa väkivaltaa kokeneista on kuitenkin sitä mieltä, ettei koskaan itse käyttäisi väkivaltaa ketään kohtaan. Väkivaltaan voi hakea apua esimerkiksi turvakodeista. Turvakotiin voi mennä, jos on kohdannut henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja kokee olonsa turvattomaksi kotona. Väkivallan uhriksi joutunut voi saada tukea esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä. Sillä on esimerkiksi auttava puhelin ja verkkosivuilta löytyvä chat-palsta. Myös lähisuhdeväkivaltaan ja naisten kohtaamaan väkivaltaan apua tarjoava Nollalinja ylläpitää auttavaa puhelinlinjaa. Linjalle soitettavat puhelut ovat maksuttomia. Oululainen oikeuspsykiatri ja psykodynaamisen suuntauksen psykoterapeutti. Oulun Therapeia-yhdistyksen puheenjohtaja. Tutkinut vuonna 2001 valmistuneessa väitöskirjassaan ylisukupolvista väkivaltaa, jossa lapsi kohdistaa väkivaltaa vanhempaansa. Työskennellyt urallaan useita vuosia turvakodin kanssa. Tehnyt Oulun yliopiston kanssa yhteistyössä opetusvideoita väkivallan tunnistamisesta ja ehkäisytyöstä.