Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Katso miten eläkerahoillesi käy: Lopputulos on tylyä luettavaa etenkin nuorille miehille – jättiselvitys paljastaa yllättävän voittajan

Tamperelainen Jussi Uusitalo , 28, on varautunut siihen, ettei saa senttiäkään eläkettä. Duunariperheen vesa osti ensimmäisen asuntonsa parikymppisenä ja hänen tavoitteensa on tulla toimeen pelkillä sijoitustuotoilla. –En tiedä, saanko eläkettä laisinkaan, kun joskus jään pois työelämästä. Haluan olla ajattelematta asiaa ja hoitaa eläkepäivien rahoituksen toisella tavalla, Uusitalo sanoo. Moni alle kolmikymppinen ajattelee kuten Uusitalo. Tätä sukupolvea on peloteltu suurten ikäluokkien eläkepommilla peruskoulusta asti. Uusitalo on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä vuodesta 2010 lähtien ja omistanut jo aiemmin sijoitusasuntoja. Tällä hetkellä hän keskittyy kartuttamaan pääomaa tulevaisuuden varalle. Kaikki ylimääräinen menee säästöön. –Toiveenani olisi omistaa kaksi tai kolme sijoitusasuntoa kolmikymppisenä. Pitkän aikavälin tavoite Uusitalolla on vielä kunnianhimoisempi: kymmenen velatonta sijoitusasuntoa. Niiden tuotoilla eläisi vanhuuden päivät vaikkapa ulkomailla eikä tarvitsisi miettiä, millaista eläkettä saa. "Totta kai se ärsyttää" Nyt eläkkeellä oleva sukupolvi nauttii eläkemaksuihinsa nähden selvästi reilumpaa eläkettä kuin Uusitalon sukupolvi asiantuntija-arvioiden mukaan koskaan saa. Eniten suomalaisesta eläkejärjestelmästä hyötyy iäkäs nainen, eniten maksaa nuori mies. Systeemi toimii niin, että työssäkäyvät maksavat aina vanhempien sukupolvien eläkkeet. Sen vuoksi erot sukupolvien välillä voivat nostaa tunteita pintaan. –Totta kai se ärsyttää minua, että maksan enemmän ja saan vähemmän, mutta kyseessä on kuitenkin melko pieni ongelma, Uusitalo sanoo. –Voit katkeroitua ja huutaa ongelmista Facebookissa tai sitten omalla panostuksella tehdä jotain asian eteen. Siksi minä olen jo tämän ikäisenä miettinyt, miten voin elää turvassa eläkkeellä. Uusitalo haluaa kuitenkin lisätä, että vanhempi polvi on etunsa ansainnut. –Mielestäni nykyinen eläkesukupolvi, joka on osallistunut sodan jälkeiseen Suomen rakentamiseen, on ansainnut hyvän eläkkeen ja huolenpidon. Uusitalo on kartuttanut työeläkettään vuodesta 2007. Tähän mennessä eläkettä on kertynyt 237 euroa. Sukupolvivertailu paljastaa erot Millaisia erot eri sukupolvien eläkkeissä oikeasti ovat? Onko nuorten eläkepeloille katetta? Lyhyt vastaus: erot ovat huomattavia, mutta asiantuntijoiden laskelmien mukaan kaksi–kolmekymppistenkin eläkepäivät olisivat pitkälti turvatut. Laadimme tätä juttua varten Eläketurvakeskuksen (ETK) kanssa kolmen sukupolven keskimääräiset esimerkkihenkilöt. Sitten laskimme, kuinka paljon kunkin polven edustaja maksaa elämänsä aikana eläkemaksuja ja kuinka paljon nostaa eläkettä. Kuvitteelliset esimerkkihenkilömme ovat syntyneet 25 vuoden välein: vuosina 1940, 1965 ja 1990. He edustavat ikäluokkaansa ja sukupuoltaan työvuosien, palkan, eläköitymisiän ja eliniänodotteen mukaan. Esimerkit on laskettu ETK:n tilastoista ja ennusteista, jotka perustuvat yksityisellä sektorilla työskentelevien henkilöiden eläkkeisiin. Kansaneläkettä ei ole otettu huomioon laskelmissa. Euromäärät ovat ostovoimakorjattuja, eli menneisyyden maksut on muutettu nykyrahaksi. Olemme myös laskeneet eläkkeiden ja maksujen suhteen vaihtoehtoisella tavalla. Siinä lähtökohtana on kuviteltu tilanne, että eläkemaksut olisi sijoitettu kohteeseen, jolla olisi 3,5 prosentin tuotto. Tämän laskutavan lopputuloksena ovat pienemmät luvut ja pienemmät erot sukupolvien välillä. Kolmen sukupolven esimerkkitapaukset myötäilevät isoa kuvaa siitä, miten eläkkeet jakautuvat Suomessa eri ikäluokille. Lisäksi artikkelin lopusta löytyvästä taulukosta voit katsoa tarkemmin oman ikäluokkasi ja sukupuolesi tilanteen. Marjatta, 77, ja Olavi, 77 (s. 1940) Ensimmäiset esimerkkihenkilömme ovat syntyneet vuonna 1940. Heidän ikäluokkansa on nyt kokonaan eläkkeellä, joten laskelma on tarkempi kuin nuoremmilla polvilla – tulevaisuuden ennustaminen kun tuo aina mukanaan epävarmuustekijöitä. Marjatta, 77, aloitti työuransa 25-vuotiaana. Hän työskenteli koko elämänsä kahdessa pitkässä työsuhteessa, hoiti lapsia yhteensä kahden vuoden ajan ja jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 59-vuotiaana. Marjatan arvioitu kuolinvuosi on 2029, jolloin hän on 89-vuotias. Koko elämänsä aikana Marjatta tienasi yhteensä 639 000 euroa. Eläkettä hän nostaa miltei yhtä paljon: 630 000 euroa. Sen sijaan eläkemaksuja Marjatalta on kerätty vain 91 000 euroa. Niinpä Marjatta saa eläkettä noin seitsemän kertaa enemmän, mitä on maksanut. Vaihtoehtoisella tavalla laskettuna, eli verrattuna 3,5 prosentin reaalituottoon, Marjatta saa maksunsa takaisin 2,9-kertaisena. Marjatan kuukausittainen omaeläke on eläkkeen alkaessa 53 prosenttia eläkettä edeltäneestä palkasta. Olavi on samanikäinen kuin Marjatta, mutta hänellä eläkemaksujen ja eläkkeiden välinen suhde on selvästi pienempi. Olavi aloitti työuransa 23-vuotiaana, työskenteli kolmessa pitkässä työsuhteessa ja jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 59-vuotiaana – kuten ikäluokkansa keskimäärin teki. Elinikäisiä ansioita hänelle kertyi 868 000 euroa, ja eläkettä hän nostaa 85 vuotta kestävän elämänsä aikana 503 000 euroa. Eläkemaksuja Olavi on maksanut 118 000 euroa – ja saa näin ollen euronsa yli nelinkertaisena takaisin. Vaihtoehtoisella laskutavalla hän saisi yhdellä eurolla 1,8 euroa. Olavin omaeläke on 53 prosenttia hänen eläkettä edeltäneestä palkastaan. Mikä selittää eroja miesten ja naisten välillä? Käytännössä syyt löytyvät naisten pidemmästä eliniästä ja siitä, että perhe-eläkkeet maksetaan pääosin naisille. Kannattaa huomata, että tyypillisesti Olavin ikäiset ihmiset aloittivat työskentelyn ennen kuin täyttivät 23 vuotta, mutta eläkettä alkoi karttua vasta 23-vuotiaana. Helena, 52, ja Tapani, 52 (s. 1965) Helena, 52, aloitti työuransa 24-vuotiaana. Hän on ollut työelämästä poissa kaksi vuotta hoitamassa lapsiaan, mutta jatkaa työelämässä yli 62-vuotiaaksi asti ja tienaa yli miljoona euroa. Kun Helena kuolee 91-vuotiaana, hän on ehtinyt nostamaan eläkettä 707 000 euroa. Se kolme kertaa suurempi kuin Helenan eläkejärjestelmälle maksama summa, 254 000 euroa. Vaihtoehtoinen sijoituskohde toisi Helenan eläkemaksut takaisin 0,99-kertaisena. Helena jää eläkkeelle vuonna 2027. Alkava eläke olisi nykyrahassa 1 728 euroa kuussa, mikä on 53 prosenttia hänen eläkettä edeltäneestä kuukausipalkastaan. Laskelmat Helenan, Tapanin ja heitä nuorempien sukupolvien tulevaisuuden tuloista ja maksuista perustuvat ETK:n pitkän aikavälin ennusteisiin. Aivan kuten vuonna 1940 syntyneiden kohdalla, myöskään 1965 syntyneet miehet eivät saa eläkejärjestelmästä yhtä suurta hyötyä kuin naiset. Tapani, 52, ansaitsee elämänsä aikana huomattavasti enemmän kuin Helena, mutta nostaa silti vähemmän eläkettä kuin naispuolinen ikätoverinsa. Jokaista eläkejärjestelmälle maksamaansa euroa kohden hän saa takaisin miltei kaksi euroa. Kun vertailukohtana on 3,5 prosentin reaalituotto, Tapani saisi maksunsa takaisin vain 0,73-kertaisena. Työura Tapanilla on yhtä pitkä kuin Helenalla. Helena kuitenkin elää Tapania neljä vuotta pidempään, hoitaa lapsia kahden vuoden ajan ja nostaa perhe-eläkettä 300 euroa kuussa. Siksi Helenalla eläkkeen ja eläkemaksujen suhde on edullisempi. Erot sukupuolien välillä ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin 1940-luvun ikäluokalla. Emilia, 27, ja Mikael, 27 (s. 1990) Joidenkin kaksi–kolmekymppisten sukupolven suuri pelko on, ettei saa vanhoilla päivillä senttiäkään eläkettä. Moni ajattelee samansuuntaisesti kuin tässä jutussa haastateltu Jussi Uusitalo: eläkepäivien rahoitukselle on hyvä olla suunnitelma b. Eläketurvakeskuksen laskelmat antavat kuitenkin toiveikkaamman kuvan. Keskimääräinen y-sukupolven edustaja nostaisi arvioiden perusteella hyvinkin kohtuullista eläkettä. Emilia, 27, saa eläkettä 53 prosenttia siitä palkasta, joka hänellä oli ennen eläköitymistään. Työelämään Emilia siirtyy 24-vuotiaana ja työkyvyttömyyseläkkeelle yli 64 vuoden iässä. Hän on kaksi vuotta vanhempainvapaalla. Eläkevuosia kertyy miltei 30, koska Emilia kuolee vasta 93-vuotiaana. Elinikäisten eläkkeiden ja eläkemaksujen suhde on huonompi kuin vanhemmilla naisilla, mutta silti edullisempi kuin 52-vuotiaalla Tapanilla. Emilia saa yhtä eläke-euroa kohden 2,5 euroa. Vaihtoehtoisella laskutavalla hän saisi euroa kohden 80 senttiä. Vaikka Mikael, 27, tienaa elämänsä aikana noin miljoona euroa enemmän kuin Emilia, hän nostaa eläkettä miltei saman verran. Kun eläkkeen ja eläkemaksun suhdetta vertailee, Mikael maksaa eniten. Hän saa yhtä maksamaansa euro kohden takaisin 1,85 euroa. Ja verrattuna 3,5 prosentin reaalituottoon vastaava luku on hyvin pieni: vain 61 senttiä. Silmiinpistävä on myös Mikaelin kuukausipalkka. 6 000 euroa kuussa kuulostaa yllättävän suurelta summalta. Samoin yllättää Emilian palkka: 4 800 euroa. Kannattaa muistaa, että tässä yhteydessä kuukausipalkka on tulevaisuuden arvio ja että tulevaisuuden raha on muutettu vuoden 2017 hintatasolle. Siksi palkan suuruus voi hämmentää. Arvio tulevaisuuden palkkatasosta perustuu oletukseen, että tulevaisuudessa ansiotason kasvu vastaisi likimäärin menneisyyttä. Arvio tulevaisuuden palkkatasosta perustuu Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmiin . Suuri kuva: nuori polvi häviää Kolmen sukupolven esimerkkitapauksemme näyttävät selvän kehityskulun: mitä nuorempi ikäluokka, sitä vähemmän saa takaisin maksamistaan eläkkeistä. ETK:n asiantuntija Ismo Risku huomauttaa, että tilanne on likimain vakiintunut vuonna 1970 ja myöhemmin syntyneiden kohdalla. Toisekseen, kaikki ikäluokat saavat enemmän kuin ovat maksaneet. –On kuitenkin nähtävä, että riskit ovat voittopuoleisesti nuorilla ikäluokilla. Nuorta polvea lohduttava tieto on se, että eläkkeen korvausaste näyttää suhteellisen samanlaiselta ikäluokasta riippumatta. Korvausaste tarkoittaa eläkkeen suhdetta aiempaan palkkaan. ETK:n laskelmissa se näyttää olevan sukupolvesta riippumatta hieman yli 50 prosenttia. Keskiarvoesimerkit ovat aina karuja yksinkertaistuksia. Silti niiden perusteella voi tehdä joitain päätelmiä. Selkeältä näyttää etenkin se, eniten suomalaisesta eläkesysteemistä hyötyy nyt eläkkeellä oleva nainen. Eniten maksaa nuori mies. Riskun mielestä asia ei ole näin yksinkertainen. –Vanhimmissa ikäluokissa miehillä on paljon enemmän ansioita kuin naisilla. Suhteellinen etu on naisten puolella, mutta absoluuttinen etu vanhimmissa ikäluokissa saattaa olla hyvinkin miehillä, hän kommentoi. Tästä erot johtuvat Miksi nykyeläkeläiset hyötyvät järjestelmästä eniten? Käytännössä siksi, että työssäkäyvät ikäluokat maksavat edeltäjiensä eläkkeet. Tlannetta selittää ennen kaikkea kaksi asiaa. Ensinnäkin, tämän hetken eläkeläiset – joihin kuuluvat pitkälti myös suuret ikäluokat – maksoivat työuriensa aikana ainoastaan edeltävän sukupolven pieniä eläkkeitä ja ainoastaan osa heidän tulevista työeläkkeistä rahastoitiin. Nykymuotoinen työeläkejärjestelmä syntyi 1960-luvulla , eikä edeltävä polvi ei ehtinyt kerryttää itselleen nykymittapuun mukaisia eläkkeitä. Tosin suuret ikäluokat maksoivat enemmän kansaneläkkeitä kuin mitä nykyisin tai tulevaisuudessa maksetaan. Toisekseen, nykyeläkeläiset ovat kerryttäneet itselleen eläkettä koko työuransa ajalta. Niiden maksamisesta vastaavat nyt työiässä olevat. Ja koska eläkeläisiä on yhä suurempi joukko ja eläkkeiden rahoitus olisi vakaalla pohjalla, eläkemaksuja on jouduttu nostamaan vuosi vuodelta. Samaan aikaan tulevaisuuden eläkepottia kasvatetaan pidentämällä suomalaisten työuria. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa eläkeikää nostetaan portaittain 63 vuodesta 65:een, minkä jälkeen eläkkeelle siirtymisen ajankohta alkaa riippua ikäryhmän elinajanodotteesta. Esimerkiksi vuonna 1990 syntyneen alin vanhuuseläkeikä olisi arviolta noin 67 vuotta. Työllisyys on elintärkeä mittari sille, miten suomalainen eläkejärjestelmä selviää tulevista vuosista. Koska maksajien joukko pienenee suhteessa eläkkeensaajiin, työttömyyden kasvuun ei ole juurikaan varaa. Tänä vuonna tilanne on alkanut näyttää valoisammalta. Talous kasvaa ja työllisyysaste nousee. –Nyt orastava talouskasvu on hyvä uutinen eläkkeiden rahoitukselle, kommentoi Työeläkevakuuttajien edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa Aamulehdelle syyskuussa. Lue myös: Leikkuri nostaa pian eläkeikää – Katso tästä, koska pääset aikaisintaan eläkkeelle Näin paljon maksat, näin paljon saat ETK on laskenut, kuinka paljon kukin ikäluokka keskimäärin saa ja maksaa eläkettä. Koostimme ennusteisiin perustuvat taulukot, joista löytyvät vuosina 1940–2000 syntyneiden ikäluokkien keskiarvot sekä naisilla että miehillä. Taulukot myötäilevät samaa ETK:n raporttia kuin esimerkkilaskelmamme. Laskelmissa menneisyyden rahan arvo on muutettu nykyrahaa vastaavaksi. Alla olevaan taulukkoon on laskettu myös vaihtoehtoiset luvut, joissa rahalle on kuviteltu sijoituskohde 3,5 prosentin reaalituotolla. Katso, kuinka monta euroa eläkettä ikäluokkasi saa yhtä maksettua euroa kohden: Jutussa käytetyt laskelmat myötäilevät Eläketurvakeskuksen (ETK) Yksityisalojen palkansaajien työeläkkeet syntymävuoden ja sukupuolen mukaan -raportin tuloksia (9/2015). Esimerkkilaskelmat on tehnyt ETK:n erityisasiantuntija Juha Knuuti yhdessä osastopäällikö Ismo Riskun kanssa. Miten esimerkkihenkilöt on laadittu? Esimerkkitapausten palkka on miehillä 3 500 e/kk ja naisilla 2 800 e/kk vuoden 2017 rahassa. Laskelmassa palkkatulojen on ajateltu olevan alussa hieman keskipalkkaa matalampi ja toisaalta uran loppupäässä hivenen tätä korkeampi. Ansiotasoindeksin avulla nykytason palkka on viety sekä historiaan että tulevaisuuteen. Siksi menneisyyden palkat voivat tuntua vähäisiltä ja tulevaisuuden huomattavan suurilta. Arvio tulevaisuuden palkkatasosta perustuu Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmiin . Maksuihin on laskettu mukaan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Esimerkkihenkilöiden elinajanodotteet ja eläköitymisiät myötäilevät Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmia: kaikki esimerkkihenkilöt jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Mitä laskelmassa ei oteta huomioon? Julkisten alojen, yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkelait eivät sisälly artikkelissa käytettyihin tilastoihin. Myös kansaneläkkeet ja takuueläkkeet sekä eläkkeiden verotus on sivuutettu.