Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Lavia maailmankartalle ruohonleikkuria ajamalla – rajuimmillaan yli 100 kilometrin tuntinopeudella

Kun Lavian entinen kunnanjohtaja Pekka Heinonen sai päähänsä järjestää vuonna 2015 Laviassa ruohonleikkureiden kilpa-ajot, eipä tainnut Heinonenkaan tietää, millaisia jälkiseuraamuksia talvisella Karhijärven jäällä ajelu tuo tullessaan. Ensimmäisenä vuonna kilpailuun osallistui kuusi päältäajettavaa ruohonleikkuria, jotka kiersivät 12 tunnin ajan ympäri pientä jäärataa. Seuravana vuonna leikkureiden LeMans-kestävyysajoon osallistui 21 ruohonleikkuria ja tämän vuoden helmikuussa Karhijärven jäällä kurvaili jo 202 ruohonleikkuria 2000-henkisen yleisön silmien alla. Vaikka ruohonleikkureiden kilpa-ajo talvipakkasessa kuulostaa hauskalta kylähullujen puuhastelulta, kyse on vakavasti otettavasta lajista, joka on maailmalla saanut suuren suosion. Sen vuoksi Lavian talviajoihin on alkanut virrata ulkomaalaisia osallistujia muun muassa Englannista, Saksasta, Luxemburgista ja Virosta. Suomessa harrastus on vasta nousussa, vaikka ruohonleikkureilla on ajettu pienissä piireissä kilpaa ainakin vuodesta 2005 lähtien. –Briteissä tämä on jäätävän suosittu laji, samoin USA:ssa ja Ranskassa. Koko Suomessa on tällä hetkellä vain noin kymmenen kilpaleikkuria. Meillä on Laviassa koko Satakunnan ainoa kilpaleikkuri, kertoo Jarmo Uusitalo, 37, joka johtaa lavialaisten omaa ruoholeikkuritiimiä, Jii Racing Teamia. Ruohonleikkuritiimiin kuuluu tätä nykyä jo kuusi henkilöä, joista viisi asuu Laviassa ja yksi Porissa. Uusitalon harrastus leimahti liekkeihin vasta Lavian ensimmäisissä ruohonleikkureiden talviajoissa, kun kaveri heitti hullun idean, että pitäisiköhän heidänkin osallistua. Tuolloin kilpailussa ei ollut ainuttakaan lavialaista osallistujaa. Vitsistä tuli nopeasti totta ja saman vuoden elokuussa Uusitalo osallistui veljensä ja kahden kaverinsa kanssa ruohonleikkureiden kestävyysajon SM-osakilpailuun, joka sekin järjestettiin Laviassa. –Se oli kova saavutus, että päästiin maaliin. Harva tiimi pääsee ensimmäisessä kilpailussa maaliin saakka, Uusitalo toteaa. Maaliviivan ylitys ei ole itsestäänselvyys yhdessäkään kisassa, sillä kestävyysajo vaatii kuntoa eritoten ruohonleikkurin osilta. Osa kisoista kestää kolme tuntia, mutta kansainvälisissä kisoissa leikkureilla ajetaan yhtä soittoa peräti 12 tuntia. On siis enemmän kuin tavallista, että leikkurista hajoilee yhtä jos toista kesken kisan, ja mukana kulkee sen takia valtava arsenaali varaosia. –Kerran meillä oli kolme leikkurin perää mukana ja kisan aikana periä hajosi yhteensä neljä. Joskus ovat molemmat pyörät lähteneet irti ja vaihdelaatikoitakin on vaihdettu kesken kisan 10–15 minuutissa. Pari kertaa on päästy maaliin leikkuria työntämällä, Uusitalo selostaa. Varikkotoiminta onkin keskeinen osa kilpailua, sillä siellä ratkeaa usein kisojen lopputulos. –Varikolla kannattaa pysyä minusta kaukana, sillä ärräpäitä lentelee ja tekee mieli huitaista, jos joku tulee liian lähelle väärään aikaan, leppoisa mies paljastaa vakavuuden asteen, jolla hän kilpailemiseen suhtautuu. Leikkureiden kestävyysajossa ajaminen tai sen harjoittelu ei ole yhtä tärkeää kuin leikkurin jatkuva kunnostaminen. –Lahjattomat treenaa. Harjoittelemme ajoa sitten kisoissa, Uusitalo naurahtaa. Lajin viehätys piileekin siis ajamisen sijaan leikkurin tuunaamisessa. –No räpeltäminenhän se viehättää, myöntää Uusitalo. Uusitalon vapaa-aika kuluu tiivisti leikkurin kimpussa. –Jos vaimolta kysyy, koko vapaa-aikahan tähän menee. Ja tietysti rahat. Ruohonleikkuri on purettu runkoon saakka ja kaikki osat on vaihdettu. Sääntöjen mukaan leikkurissa pitää olla kaikki leikkurin osat tallella tai ei pääse kilpailemaan. Leikkurin viritys on tarkkaa puuhaa, sillä ruohonleikkurin saa Uusitalon mukaan kulkemaan 65-70 kilometriä tunnissa. Vauhti on melkoinen, kun ottaa huomioon, ettei leikkurissa ole turvakaaria, jousia tai iskunvaimentimia. –Luxemburgissa ruohonleikkurilla on ajettu jopa 109 kilometriä tunnissa, Uusitalo tietää. Mitään vahinkoja ei leikkureiden kanssa ole silti Lavian tiimille sattunut. –Kerran kippasin leikkurilla taaksepäin, mutta se vain nauratti kovasti. Tänä viikonloppuna Uusitalo ja kumppanit ovat taas tositoimissa leikkurin päällä, kun Laviassa ajetaan lauantaina SM-sarjan kuudes osakilpailu. Osakilpailuja on vuoden aikana kaikkiaan kahdeksan. Viime vuonna Laviaan ja koko Satakuntaan tuli lajin ensimmäinen SM-mitali, kun Uusitalon tiimi otti pronssia. Tänä vuonna joukkueen tarkoitus on Uusitalon mukaan kirkastaa mitalin väriä. Seuraava iso haave miehellä on viedä Lavia maailmankartalle ruohonleikkurin avulla. –Ranskaan pitäisi päästä ajamaan joko ensi tai seuraavana kesänä. Siellä ajetaan ruohonleikkureiden 24 tuntia kestävä kisa. Vain yksi suomalainen on aiemmin ajanut siellä. Lisäksi Uusitalo toivoo, että leikkureiden kestävyysajon Baltia Cup tulisi Laviaan järjestettäväksi. Vaikka Uusitalo on intohimoinen leikkuriharrastaja, miehellä on näppinsä pelissä myös monessa muussa lavialaisessa tapahtumassa. Uusitalo on mukana Lavian kesäteatterissa, Lavian legendaarisen Huuhkajavuori Blues -tapahtuman järjestämisessä, paikallispolitiikassa sekä VPK-toiminnassa. Joka kesä mies viettää viikon VPK:n kesäleirillä nuorten kanssa. –Olin mukana tänä kesänä myös Olavi Virrasta kertovassa elokuvassa, Uusitalo paljastaa. Päätyökseen Uusitalo ajaa taksia ja vuosia yrittäjänä tulee täyteen tänä vuonna kymmenen. Kun koulukyyditykset ovat vähentyneet, Uusitalo perusti tänä keväänä lisätyöksi pienkoneiden korjausliikkeen samaan talliin missä leikkuria viritetään. –En ole ronkeli, teen ihan mitä vaan töitä. Laviassa ei ole kovin paljon työpaikkoja, joten täällä pitää työllistää itsensä yrittämällä. Yksi harrastus miehellä on vielä kaiken muun toiminnan lisäksi. –Harrastan kotitöitä. Tykkään tehdä ruokaa ja tiskata. Vaimo on kokki ammatiltaan, joten minä teen sitten kotona ruuat, kahden lapsen isä kertoo ylpeänä. Millainen leikkurihirmu löytyy Uusimäen omalta pihalta varsinaiseen ruohonleikkuutarkoitukseen? –Minulla on ihan tavallinen lykättävä ruohonleikkuri. Kaikki muu on mennyt varaosiksi kilpaleikkuriin. Syntynyt Porissa, mutta asunut Laviassa 5-vuotiaasta saakka. Perheeseen kuuluu vaimo sekä 5-vuotias tytär ja 3-vuotias poika. Toiminut taksiyrittäjänä Laviassa kymmenen vuotta. Perusti tänä keväänä myös pienkoneiden korjausyrityksen Laviaan. Harrastaa ruohonleikkureiden kestävyysajoa, kesäteatteria ja VPK-toimintaa. Voitti vuonna 2016 SM-pronssia ruohonleikkureiden LeMans -kisoissa. Päältäajettavien ruohonleikkureiden SM-osakilpailu ajetaan Laviassa 26. elokuuta kello 12-15. Kilpailupaikkana toimii Susikoskentien ja Riihontien risteyksessä oleva pelto. Briteissä ruohonleikkureiden kestävyysajo on jäätävän suosittu laji, samoin USA:ssa ja Ranskassa. Koko Suomessa on tällä hetkellä vain noin kymmenen kilpaleikkuria. Meillä on Laviassa koko Satakunnan ainoa kilpaleikkuri.