Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kun Putkonen aloittaa, koskaan ei tiedä miten show huipentuu

Sarvikuono, pelimies ja populisti. Perussuomalaisten paksunahkainen takapiru, joka herättää tunteita ja jakaa mielipiteitä. Hyvänä päivänä leppoisa Matti-setä, pahana ärjy ja äkkiväärä puoluelobbari. Sellaisessa maineessa on perussuomalaisten viestintäpäällikkö, Metalliliiton ammattiyhdistysaktiivina kuuluisaksi tullut puolueen taustavaikuttaja Matti Putkonen , 67. Legendaarisilla "Työmiehen tuumaustunneilla" perussuomalaisten puoluetoimistolla pannaan maailma mallilleen ja tarjoillaan satakuntalaisia nakkeja. Välillä käytetään kovia sanoja, rähistäänkin. Instituutiota isännöi tietysti työmiehen titteliä käyttävä Putkonen itse. Homman juju piilee jännityksessä. Koskaan ei tiedä miten show huipentuu, mutta aina irtoaa lööppi. Kerran Putkonen hiiltyi niin, että melkein heitti toimittajan, naisen, ulos huoneesta. –Olin kahden vaiheilla. Sitten sanoin itselleni, että nyt Matti rauhoitut, Putkonen muistelee. Median luoma mielikuva Putkosesta on vaarallinen, arvaamatonkin. Kuin karikatyyri, jossa tuoksahtavat vanhojen aikojen herrasaunat, kabinetit ja punainen nortti. Putkonen itse on ollut avulias jätkämäisen, karkean julkisuuskuvansa rakentamisessa. Mies on esimerkiksi herättänyt kohua poistumalla televisiostudiosta kesken suoran lähetyksen vessaan. Perussuomalaisten puoluetoimistolla, helsinkiläisen arvokiinteistön kuudennessa kerroksessa Diana-puiston laidalla, mielikuva-Putkosen rankka hahmo väistyy. Tunnelma on leppoisa. Neuvotteluhuoneen pöydällä odottavat vesipullot, teet ja kahvit. Putkonen tervehtii hyväntuulisesti hymyillen. Viittaus showmiehen elkeisiin herättää muistoja. Harva tietää, että Putkonen on näytellyt nuorena harrastajateatterissa. Eletään alkuviikkoa, tyyntä tyrskyn edellä. Loppuviikolla tilanne tiivistyy, tapahtumat kiertyvät presidenttiehdokkaan ympärille. Vaihtoehtoina pyörivät kaksi nimeä: puolueen keulahahmo, puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, Laura Huhtasaari. –Minä en ole suostunut. Vielä, Putkonen purskahtaa nauruun. Putkosen mielestä on tärkeää, että puolueella ylipäätään on oma ehdokas. Se on uskottavuuskysymys. Putkonen on juuri palannut parin viikon lomalta pikkuruisesta Kervelin kylästä Samokselta, Kreikasta. Kymmenen vuotta hän on lomaillut Kervelissä vaimonsa Tiina Ullvén-Putkosen kanssa. Kervelissäkään Putkonen ei yleensä malta pysyä erossa politiikasta. Hän jauhaa siitä paikallisten kanssa, ihan mielellään. Kreikkalaisten EU-raivo alkaa lauhtua. Putkosta naurattaa. Samanlainen hän on ollut aina, politiikassa ja ay-kuvioissa kiinni lomillakin. –Se on luonnekysymys. Lapset, Ville , Kalle ja Kaisa , kyselivät aina, että koska isä sun oikea loma alkaa. Eihän työasioista kokonaan irti pääse, kun on nettikin. Putkosen loman aikana Suomessa sattui ja tapahtui. Mies seuraili tapahtumia Kervelin idyllisiltä paratiisirannoilta levollisin mielin. Muutama työsähköposti tosin singahti, ja pariin puheluun tuli tietysti vastattua. Koto-Suomessa todellisuus käveli vastaan melkein heti, huoltoasemalla. –Teboililla joku tuli sanomaan, että teillä on ollut vähän myrskyisä kesä, Putkonen naurahtaa. Putkosen kasvoille nousee varjo. Sen nostattavat perussuomalaisten entisen pomon Timo Soinin sanat: ihmisvastainen ja eutanasia. Niitä sanoja Soini käytti Aamulehdessä kuvaillessaan perussuomalaisia ja puolueen arvomaailmaa. –Olin Soinin sanoista todella hämmentynyt ja kenttäväen puolesta pahoillani. Sellaisista puheista joku toinen, esimerkiksi Donald Trump , olisi jo vedetty hirteen ja vaadittu jöötä. Jos lausunto annettaisiin jossakin muualla kuin Suomessa, ministeri saisi lähteä. Käsittämätöntä loanheittoa, Putkonen ärähtää. Putkonen pitää Soinin puheita ihmisarvoa loukkaavina, herjauksen tunnusmerkit täyttävinä. –Se oli väsyneen, hermostuneen miehen lausunto, katolis-fundamentalistista puhetta, mutta pitäisi miettiä mitä sanoo. Ymmärrettäviksi Putkosen tunteet tekee miesten menneisyys. Putkonen oli Soinin luottomies, taistelupari. Soinin aisaparina Putkonen nosti perussuomalaiset marginaalisesta vaihtoehdosta puolueeksi, jolla on varteenotettava tulevaisuus. Peruspomo -kirjassaan Soini kehui Putkosta tarpeeksi kovaksi, älykkääksi tyypiksi. Samalla puoluepäällikkö paljasti, kuinka koville ay-aktiivin ja metallimiehen ero demareista otti. Muistutus poliittisen pelikentän tapahtumista vetää Putkosen hiljaiseksi. –Haluaisin kyllä ihan silmätysten kysyä Timolta, mistä hänen sanoissaan oikein oli kysymys. Aika monet taistelut käytiin ja iskut otettiin vastaan, kun puolue raivattiin nousuun. Olin maalinedustalla siivoajana, otin kiekot otsaani, Putkonen naurahtaa. Mutta enää työmies ei vaihtaisi leiriä. –En. Meillä on samat arvot Jussin kanssa, mies päättää. Halla-ahon lojaalisuusselvitykset ja paimenkirjeet saavat Putkoselta täyden hyväksynnän. Potentiaalisia eroajia ei haluta puolueen siipeilijöiksi. Edessä voi olla erottaminen. –Kapteenin tehtävä on kysyä keskeiseltä pelaajalta, aiotko sä potkia palloa toisen maaliin vai omaan maaliin. Se on oikeutettua. Se, että joku tekee jatkuvasti myyräntyötä hyödyntäen joukkueensa asemaa, ei ole sallittua. Hetkellinen tunnelmointi on ohitse. Putkonen on jälleen oma itsensä, jämäkkä ja ronski. Timo Soini kuvailee Putkosta kirjassaan poliittisesti lahjakkaaksi, hurjista nuoruusvuosistaan rauhoittuneeksi kaveriksi. Rivityömiehen nopea nousu Mäntän tehtailta ay-komeetaksi ja lopulta salonkikelpoiseksi puoluevaikuttajaksi onkin Suomen poliittisen historian klassikko. Putkonen on osannut ennakoida monia asioita, mutta puolueen repeämistä hän ei aavistanut. –En, vaikka näin Soinin naamalta pettymyksen. Tapahtumat näyttivät ennakkoon käsikirjoitetuilta, mutta olivatko ne sitä? En pysty sanomaan. Ennen Jyväskylän puoluekokousta Putkonen sanoo käyneensä puheenjohtajaehdokkaiden kanssa suoria keskusteluja silmätysten. Tarkoituksena oli varmistaa sitoutuminen. –Kysyin heiltä, että lähdettekö reilusti tukemaan valittua. Kaikki vannoivat tekevänsä niin. Jussi Halla-ahon ja Sampo Terhon kanssa Putkonen paljastaa puhuneensa "yhdessä ja erikseen". Hän muistaa sen tapahtuneen hyvässä, luottamuksellisessa hengessä. –Sanoin heille, että koska teistä jompikumpi valitaan, niin tehdään yksi asia selväksi. Tarvitsette toinen toistenne kannattajajoukkoja. Tehdään tästä yhdistävä juttu. Se sopi molemmille. Putkosen äänestä kuultaa pettymys. Perussuomalaisten päämajassa mikään ei kieli vauhdikkaasta kesästä. Pitkällä käytävällä vallitsee vielä hiljaisuus. –Paluumuuttajia voi vielä tulla, mutta minkäänlaista takaisinhoukuttelurinkiä ei ole olemassa. Nyt puolue on sisäisesti vapautuneempi ja yhtenäisempi kuin aikaisemmin. Ihmiset ihan oikeasti kokevat, että nyt on mahdollisuus vaikuttaa, Putkonen lataa. Putkosen työhuoneen hyllyille on kasautunut mappeja, pöydille paperipinkkoja, helmitaulu, pari sikaria. Puolueen lobbari naputtaa sormillaan hallitusohjelmaa ja vakuuttaa, että sen toteutumista vahditaan. Perussuomalaiset ei aio luopua myöskään tavoitteestaan nousta maan suurimmaksi puolueeksi. –En pidä sitä mahdottomana. Poliittinen kenttä Suomessa on käymistilassa. Vanha puolueeni, demarit, ikääntyy kovaa vauhtia. Myös muualla Euroopassa on meneillään myllerrys. Ruotsidemokraatit nousi ja osoitti, ettei ole rasistinen. Niin mekin teemme, Putkonen innostuu. Perussuomalaisten tuoreimmat kannatuslukemat ovat noin kahdeksan prosentin luokkaa. Haastaja, Sininen tulevaisuus, on mielipidemittausten mukaan kaukana siitä. Nyt on selvästi hyvä päivä. Syntynyt 1950 Helsingissä. Perussuomalaisten näkyvä taustavaikuttaja, puolueen viestintäpäällikkö. Poliittinen ura: Vaikutti 42 vuotta Sdp:n jäsenenä ja erosi puolueesta 2010. Liittyi perussuomalaisiin, oli mukana 2011 eduskuntavaaleissa nostamassa puoluetta nousuun. Tausta: Koko 1970-luvun ajan Serlachius Oy:ssa Mäntässä asentajana ja luottamusmiehenä. Ay-aktiivi lähes 50 vuotta. Vaikuttanut muun muassa Metallityöväenliiton viestintäpäällikkönä ja Maaseututyöväenliiton puheenjohtajana. Tuleva: Nykyinen pesti päättyy loppuvuodesta. Lempiagendat: Teollisuusduunarit ja ydinvoimalobbaus.