Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Aalto-yliopiston laivaa ohjaa intohimoinen kippari

Aalto-yliopiston vastavalittu rehtori, professori ja tekoälytutkija Ilkka Niemelä, 56, seisoo Säkylän lukion pihalla ja muistelee hymy huulilla kouluaikojaan sekä nuoruuttaan Säkylän maisemissa. –Säkylä oli mukava paikkakunta kasvaa. Tykkäsin käydä täällä koulua, pelata kavereiden kanssa kaikenlaisia pallopelejä, kalastella ja veneillä. Silloin ei ollut videopelejä, vaan oltiin ulkona koko ajan. Pyörällä mentiin joka paikkaan ja oltiin muutenkin aktiivisempia kuin nykynuoret, Niemelä muistelee. Niemelä on syntyisin Turusta, mutta hän muutti Säkylään alle kouluikäisenä hänen isänsä saatuaan Säkylästä paikan kunnanlääkärinä. Niemelän äiti puolestaan piti huolta kuntalaisten terveydestä kouluterveydenhoitajana. –Tapasin myös vaimoni Säkylässä, kun olimme yhtä aikaa lukiossa. Seurustelu jatkui, vaikka minä lähdin lukion jälkeen opiskelemaan Helsinkiin ja vaimo puolestaan Turkuun. Pariskunta asuu nykyään Espoossa ja heillä on kaksi aikuista lasta. Etäisyydestä huolimatta perheen tie kulkee edelleen säännöllisesti Säkylään mummolaan ja mökille. Niemelästä ei alun perin pitänyt tulla tekoälytutkijaa tai professoria, vaikka hänessä on pikkupojasta asti ollut tutkijan vikaa. Vasta opintojen aikana mies alkoi pohtia tutkijan uran mahdollisuutta. –Äiti löysi vanhan paikallislehtijutun koulunaloittajista ja olin siinä kertonut, että minusta tulee isona autonkorjaaja. No ei tullut, mutta minua on kiinnostanut pienestä pitäen miten laitteet toimivat. Jos esimerkiksi pyörässä oli jokin osa rikki, se piti itse korjata. Rakentelin myös pienoismalleja, Niemelä selostaa. Vähän isompana poikana Niemelää kiinnostaa edelleen avata epäkuntoisten laitteiden problematiikkaa. –Kun teen mökillä ränniremonttia, saan ahaa-elämyksen, että näinhän se menee. Koen onnistumisen tunteita, kun ymmärrän miten asiat toimivat. Toki joudun joskus myöntämään, että nyt ei ole oikea mies, eikä oikeat pelit ja vehkeet tätä ongelmaa ratkomaan, Niemelä naurahtaa. Sama ymmärryksen tarve on ajanut Niemelää selvittämään tekoälytutkijana, miten loogisen päättelyn voisi automatisoida niin, että tietokone voisi päätellä kuten ihminen. –Tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi syövän hoidossa niin, että tietokone osaa päätellä, mikä syöpälääkekombinaatio olisi tehokkain tiettyihin syöpälaatuihin. Tekoäly on väsymätön työntekijä, eikä sillä ole työvuoroja. Hyviä syöpälääkäreitä kun ei ole vietäväksi joka paikkaan. Niemelä uskoo, että jatkossa sellaiset työt, joita on aiemmin pidetty asiantuntijatehtävinä, kuten lääkärin tai lakimiehen työt, ovat jollakin tavalla mahdollista automatisoida. –Olemme tekoälyn kanssa murrospisteessä. Moni ammatti katoaa, mutta tietotekniikka avaa samalla uusia mahdollisuuksia. Työelämässä tarvitaankin jatkossa osaamisen päivittämistä koko ajan, sillä maailma teknistyy. Tuleva maailma pyörii ihan eri pelisäännöillä kuin nyt, Niemelä muistuttaa. Mies pitää uutena kansalaistaitona koodaamista, jonka opettaminen alkoi peruskouluissa viime vuoden alussa. –Kun äitini oli kansakoulussa, silloin oli tärkeää opiskella kasveja ja kerätä niitä. Se oli siihen aikaan hyödyllinen kansalaistaito, vaikka kaikista ei tullutkaan kasvitieteilijöitä. Koodaaminen on tärkeä kansalaistaito nyt, kun maailma digitalisoituu. Heinäkuun alussa Aalto-yliopiston rehtorin virassa aloittanut Niemelä on kulkenut pitkän ja kansainvälisen opinto- ja urapolun ennen nykyiseen virkaansa päätymistä. –Tämä on ollut todella pitkä kaari. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1980 ja vasta 20 vuotta myöhemmin minut nimitettiin professoriksi. Professorin virka oli muuten ensimmäisen vakituinen paikkani, Niemelä paljastaa. Niemelän mukaan ei ole mitenkään poikkeuksellista, että tutkijan ura töiden suhteen on jatkuvaa epävarmuudessa ja määräaikaisissa työsuhteissa elämistä. Kilpailu alan töistä ja rahoituksesta on kova. Niemelällä on nyt edessään elämänsä suurin haaste: Mies aikoo viedä seuraavan viiden vuoden aikana Aalto-yliopiston maailmankartalle. Tämä tapahtuu Niemelän mukaan eri alojen törmäyttämisellä, joka tuo käytännössä Aalto-yliopiston tekniikan, talouden ja taiteen opiskelijat samalle kampukselle Otaniemeen. –Tällaista yliopistoa ei ole maailmassa, että alat on yhdistetty näin uniikilla tavalla. Usein juuri rajapinnoissa tapahtuu suuria asioita, kun ihmiset toimivat lähekkäin verkostoissa. Törmäyttämisestä ovat jo monet yritykset kiinnostuneet, Niemelä kertoo. Lisäksi uutta osaamista talon sisään tuo laajassa eläköitymisaallossa uudistunut professorikanta. –Vuoden 2010 jälkeen Aalto-yliopistoon on tullut 270 uutta professoria. Tällä hetkellä 20 prosenttia koko yliopiston 400 professorista on muuttanut Suomeen muualta. Aalto-yliopisto hakee jatkossa jalansijaa myös Aasiasta perustamalla kiinalaisyliopiston kanssa yksikön Shanghaihin. –Kasvun painopiste tulee olemaan Kiinassa. Meidän yksi tärkeä tehtävä on auttaa suomalaisia yrityksiä Kiinan markkinoille. Aalto-yliopiston Porin yksikkö tulee olemaan myös mukana verkostojen luomisessa. Tällä hetkellä Lounais-Suomen meri- ja autoteollisuuden tarpeet ovat keskeisiä kysymyksiä, joihin Niemelän mukaan tulee vastata riittävän nopeasti ja joustavasti verkostomaisen toimintatavan ja koulutuksen kautta. Vaikka Niemelän tavoitteet maailmanvalloituksesta kuulostavat kovilta, hän tietää millaiseen haasteeseen on tarttumassa. Niemelä on työskennellyt jo vuodesta 2014 Aalto-yliopiston provostina, joka toimii käytännössä rehtorin sijaisena sekä johtaa Aalto-yliopiston akateemisen tehtävän toteuttamista. Niemelällä on hallussaan pätevyyden lisäksi tärkeä ominaisuus, intohimo, joka yhdistyy upealla tavalla pohjattomaan uteliaisuuteen sekä pikkupoikamaiseen innostumiseen. Tämä piirre lienee yksi valtti, jolla mies ohitti kansainvälisessä hakuprosessissa monta kovaa nimeä. Niemelän mukaan huipputulosta ei synny millään alalla muuten kuin intohimoisesti töitä tekemällä. –Yrityksen keskeisin voimavara on osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka tekee töitä intohimoisesti. Rehtorin roolissa onkin tärkeää pohtia, miten voimme tuottaa uusia ja innokkaita osaajia yhteiskuntaan. Jotta opiskelija oppii, pitää tietää ensin miten innostuminen ja motivaatio löydetään. Tärkein tekijä intohimon nostatukseen löytyy Niemelän mukaan positiivisesta palautteesta ja arvostuksesta. –Kun nuoret ihmiset innostuvat ja heille antaa vastuuta, tapahtuu ihmeitä. Kun katsoo näitä ihmeitä vierestä, tulee sellainen olo, ettei meillä täällä Suomessa mitään hätää ole. Niemelää harmittaa, että suomalaiset ovat edelleen turhan ujoja olemaan ylpeitä omasta onnistumisesta tai antamaan hyvää palautetta työyhteisöissä. –Intohimoon kuuluu terve ylpeys omasta tekemisestä, Aalto-yliopiston uusi kippari muistuttaa. Aalto-korkeakoulusäätiön hallitus nimitti professori, tekniikan tohtori Ilkka Niemelän yliopiston rehtorin tehtävään viisivuotiskaudeksi 1.7.2017 alkaen. Hän on toiminut Aalto-yliopiston provostina 1.5.2014 alkaen. Niemelä nimitettiin Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytekniikan professoriksi vuonna 2000. Hän toimi tietojenkäsittelyteorian vastuualueen esimiehenä vuosina 2000–2007 ja tietotekniikan tutkinto-ohjelman vastuuprofessorina vuosina 2008–2010. Hänen johtamansa tutkimusryhmä on kehittänyt uusia automaattisen päättelyn ja rajoiteohjelmoinnin menetelmiä laskennallisesti vaativien ongelmien ratkaisemiseksi ja tutkinut tällaisten menetelmien sovellutuksia. Niemelä on toiminut kansainvälisissä tutkimustehtävissä National ICT:ssä Australiassa Sydneyssä vuodenvaihteessa 2005–2006, Universität Koblenz-Landaussa Saksassa vuosina 1995–1996 ja SRI Internationalin Artificial Intelligence Centerissä, Kaliforniassa USA:ssa vuonna 1993.   Aalto-yliopiston ensimmäinen rehtori Tuula Teeri siirtyy 1.11.2017 Ruotsin kuninkaallisen insinööritieteiden akatemian (IVA) toimitusjohtajaksi. Äiti löysi vanhan paikallislehtijutun koulunaloittajista ja olin siinä kertonut, että minusta tulee isona autonkorjaaja. No ei tullut, mutta minua on kiinnostanut pienestä pitäen miten laitteet toimivat. Kasvien kerääminen oli aikoinaan hyödyllinen kansalaistaito, vaikka kaikista ei tullutkaan kasvitieteilijöitä. Koodaaminen on nyt uusi ja tärkeä kansalaistaito, kun maailman digitalisoituu. Tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi syövän hoidossa niin, että tietokone osaa päätellä, mikä syöpälääkekombinaatio olisi tehokkain tiettyihin syöpälaatuihin. Hyviä syöpälääkäreitä kun ei ole vietäväksi joka paikkaan.