Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Harvinaista herkkua: Eurajoki houkuttelee uusia asukkaita ainutlaatuisella avustuksella

Eurajoella päättyi viime viikon perjantaina suomalaisella kuntakentällä harvinaisen tuen haku. Nuori, alle 35-vuotias, eurajokelainen saa avustusta ensimmäisen omistusasunnon hankkimisesta aiheutuviin lainanhoitokuluihin. Kesälomiltaan maanantaina palannut kunnan kehitysjohtaja Johanna Huhtala arvioi alustavasti, että määräaikaan mennessä tuli 30–40 hakemusta. Eurajoen kunnalla on jo pitkä perinne ensiasuntoavustuksen jaosta, sillä kunnanvaltuusto hyväksyi aloitteen vuosittaisesta lainatuesta tammikuussa 2001. –Hakemuksia on suurin piirtein jätetty saman verran, viime vuonna 45 kappaletta, arvioi puolitoista vuotta kunnan kehitysjohtajana toiminut Huhtala. Eurajoen talousarviossa on kuluvalle vuodelle varattuna 18 000 euroa avustuksia varten. Summaa nostettiin vuoden alusta Luvian kuntaliitoksen myötä. Ensiasuntotukea myönnettiin tällä kertaa vuosina 2014–2016 Eurajoelta ensiasunnon hankkineille. Hakija voi siis saada avustusta kolmena vuotena peräkkäin. Avustus myönnetään sosiaalisin perustein siten, että etusijalle asetetaan pienituloisimmat ja vähävaraisimmat hakijat. Tuki on 1,5 prosenttia asunnon hankkimiseksi otetun pankkilainan määrästä, enintään kuitenkin 500 euroa. Avustusta ei myönnetä lainalle, johon jo kohdistuu yhteiskunnan huomattavaa tukea, kuten korkotukilainalle. Asuntolainan korko on pitkään ollut todella alhainen. Huhtala myöntääkin, ettei kunnan tarjoama lainanhoitotuki yksistään vaikuta nuoren ihmisen tai perheen haluun muuttaa Eurajoelle. –Toivottavasti muuttoa pohtiva voi nähdä tämän yhtenä osoituksena kunnan positiivisesta elinvoimasta. Se on yksi avustusmuoto muitten joukossa ja tavallaan yhtä tärkeä kuin avustukset urheiluseuroille. Ensiasuntoavustusta arvostetaan Eurajoella. Huhtalan käsityksen mukaan kunnanvaltuustossa ensiasuntotuki ei ole synnyttänyt mitään kärkkäitä mielipiteitä. Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorennon mukaan Eurajoki on ensiasuntoavustuksellaan edelläkävijä kuntakentällä. Vuorennon mukaan joillakin kunnilla, kuten Helsingin kaupungilla, on erilaisia henkilöstörahastoja, joista annetaan avustusta henkilöstön lainanottokuluihin. Kuntalaisten asuntolainatuesta hän ei ole kuitenkaan kuullut. Sinänsä Vuorento ei ole asiasta yllättynyt, että juuri Eurajoella on tällainen järjestelmä ollut pitkään.. –Ensinnäkin suurimmalla osalla kunnista ei ole edes varoja tällaiseen. Eurajoki on Suomen ylijäämäisin kunta ydinvoimalan kiinteistöveron ansiosta. Vuorennon mukaan ensiasuntoavustuksen päätarkoitus on houkutella kuntaan lisää kuntalaisia ja veronmaksajia. Tilastojen valossa Eurajoki onkin uusien veronmaksajien houkuttelemisessa harvinainen satakuntalainen valopilkku. Eurajoen väkimäärä on pysynyt viimeiset vuosikymmenet varsin tasaisesti yli 9000:ssa, toukokuun lopulla kuntaliitoksen vahvistamia eurajokelaisia oli 9 444. Myönteinen kehitys näkyy kehitysjohtaja Huhtalan mukaan myös kunnan tonttimarkkinoilla, niin kunnan etelä- kuin pohjoispäässä. –Eurajoella on vuokrattu viimeisen kuukauden aikana viisi tonttia, yksi yritystontti ja neljä omakotitonttia. Tonttien kiinnostuksen jakauma on kohtuullisen laajaa, joskin toki painopiste on ollut Eurajoen keskustassa. Kuusikkokujalla kaikki vapaat tontit menivät. Kaiken kaikkiaan satakuntalaiskunnat ovat tukeneet ensiasunnon ostajia varsin matalalla profiililla. Raumalla kaupunki tuki ensiasunnon ostajia vielä vuosituhannen alussa erityisellä tukilainalla. Järjestelmä lopetettiin vuoden 2016 alussa sen työläyden ja vähäisen kysynnän vuoksi. Nuoret olivat saaneet asuntorahoitusta vapailta rahoitusmarkkinoilta ilman kaupungin laina-apua. Mitään suurta huomiota ei Rauman lopettamispäätös herättänyt, minkä voi päätellä siitä, että kaupungin lähes kaksi vuotta sitten lakkauttama järjestelmä löytyi vielä eilen kaupungin nettisivuilta. Porin kaupunki tarjosi ensiasunnon ostajille korkotukea 1990-luvun alussa. Mitään suurta suosiota ei kyseinen korkotuki 18–35-vuotiaitten keskuudessa aiheuttanut, mutta aika oli tuolloin totisesti erilainen. Hakijan asuntolainan omavastuu oli vuonna 1991 vähintään yhdeksän prosenttia. Täyden viiden prosentin korkotuen Porin kaupungilta sai siis se nuori asuntovelallinen, jonka lainan korko oli vähintään 14 prosenttia. Täsmennetty kello 22.15, että tontit on vuokrattu Eurajoen alueelta. Suurimmalla osalla Suomen kunnista ei ole edes varoja tällaiseen. Reijo Vuorento Kuntaliiton apulaisjohtaja