Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Jonne Sälevä on seitsemäs Harvardista valmistunut suomalainen – Millaista on opiskelijan arki presidenttien ja Nobel-palkittujen opinahjossa?

Harvardin yliopiston valmistujaiset ovat rituaali vailla vertaa. Seremoniat kestävät kolme päivää, ja niitä seuraa yli 32 000 hengen yleisö. Juhlapuheet kuultiin tänä vuonna Facebookin luojalta Mark Zuckerbergilta ja edelliseltä varapresidentiltä Joe Bidenilta . Juhlinta huipentuu viimeisen päivän ritualistiseen seremoniaan, jonka perinteistä osa on peräisin jo siirtomaa-ajoilta. Kaiken härdellin keskellä kyse on kuitenkin ennen kaikkea opintonsa päättäneen henkilökohtaisesta merkkipaalusta. Tänä vuonna spektaakkelin keskiössä, vastavalmistuneiden joukossa, istui myös rovaniemeläislähtöinen Jonne Sälevä. Kaikista maailman yliopistoista Harvard on ehkä se kaikkein kuuluisin. Harvard kuuluu Yhdysvaltain itärannikon maineikkaisiin Ivy League -huippuyliopistoihin. Siellä opiskelivat Frasierin nimihahmo, radiopsykologi Frasier Crane ja Blondin koston Elle Woods , ja siitä unelmoi Gilmore Girlsin Rory Gilmore . Oikeassa elämässä Harvardista on valmistunut 48 Nobel-palkittua, 48 Pulitzer-palkittua ja 32 valtiojohtajaa Rooseveltista Obamaan . Jonne Sälevä vakuuttaa, että opiskelijan arki on silti arkea Harvardissakin, eikä hienoja puitteita jaksa enää ensimmäisten viikkojen jälkeen jatkuvasti ihmetellä. –Vaikea sanoa, miten arki eroaa elämästä Rovaniemellä, sillä en rehellisesti sanottuna enää muista miltä päivittäinen elämä siellä tuntuu. –Olen varmasti ottanut monia asioita itsestäänselvyytenä täällä tajuamatta, että ne ovat osa Harvardia, eikä niinkään osa yliopistoelämää. Ei niitä hienoja nahkatuoleja ja muita puitteita jaksa ensimmäisten viikkojen jälkeen koko aikaa ihmetellä, Sälevä pohtii. Kun kampuksella tapahtuu joka päivä jotain, on ihan tietoisestikin pyrittävän elämään tavallista arkea. –Kun joka päivä on "joku presidentti puhumassa," on pakko karsia asioita, Sälevä sanoo – liioitellen todennäköisesti vain hieman. Huippuyliopistoon ei ole tultu olemaan, vaan töitä tehdään tosissaan. –"Lukematta läpi" -meininkiä ei ymmärrettävistä syistä juurikaan ole. Kyllä esimerkiksi matemaatikot ja tietojenkäsittelytieteilijät raatavat opintojen parissa aika lailla koko ajan, Jonne Sälevä kertoo. Harvard-tutkinto kustantaa kokonaisuudessaan noin 200 000 dollaria. Harvardin stipendijärjestelmän ansiosta todelliset kustannukset pysyvät kuitenkin kohtuullisina: Sälevä maksoi koko tilastotieteen kandidaatin tutkinnostaan muutama tuhat dollaria. Pääaineensa lisäksi Sälevä opiskeli muun muassa sovellettua matematiikkaa, tietojenkäsittelytiedettä ja jiddishin kieltä. Opiskelu Harvardissa on Sälevän mukaan hyvin osallistavaa, joskin yllättävän koulumaista. Eri laitosten välillä erot voivat kuitenkin olla suuriakin. –Opiskelijoiden mielipiteitä kuunnellaan ja omien mielipiteiden perustelu on taito, jota tarvitaan ja vaalitaan koko neljän vuoden ajan. Loput ajastaan moni täyttää erilaisilla opiskelijajärjestöillä, joita on valtava kirjo harrastajateatterista puulaakijalkapalloon. Todella monet tekevät myös vapaaehtoistyötä. Eliitti-etuliite on usein mukana Harvardista puhuttaessa, mutta käytännössä Sälevä ei ole elitismiä opinahjossaan havainnut. –Kyllä varmaan tänäkin päivänä rikkaille löytyy Harvardista omat ympyränsä, hän arvelee. Amerikkalaisista tv-sarjoista tuttuja salaseuroja on olemassa myös Harvardissa, jossa ne kulkevat nimellä final club. –Sellaisen kuvan olen saanut, että mitään maailmanvalloituksia niissä kabineteissa ei suunnitella – ehkä korkeintaan hyvä veli -verkostoitumista, Sälevä kuvailee. Sitä, mitä suljettujen ovien takana tapahtuu, voi kuitenkin vain arvailla. Ylempiin korkeakoulu-opintoihin haetaan Yhdysvalloissa erikseen. Parin vuoden päässä Jonne Sälevän suunnitelmissa siintävätkin maisteri- ja toivottavasti myös tohtoriopinnot. Sitä ennen hän aikoo kuitenkin ottaa työluvastaan kaiken hyödyn irti, ja aika kuluukin tällä hetkellä pitkälti työnhakuun. Unelmatyöpaikka olisi jonkin ison teknologiayrityksen tutkimuspuolella, kuten Microsoft Researchilla tai Google Brainilla. Sälevää kiinnostaisi esimerkiksi tekoäly, erityisesti puheentunnistusteknologia. USA:n työluvan umpeuduttua Sälevä uskoo hakeutuvansa töihin Kanadaan. –Luin jostain, että viiden vuoden poissaolo on ulkosuomalaisille jonkinlainen rajapyykki, jonka jälkeen Suomeen paluu on jo melko epätodennäköistä. Pahoin pelkään, että näin voi käydä myös minulle. Ulkomaille, vaikkapa juuri Harvardiin, hakevalle nuorelle Jonne Sälevä suosittelee miettimään, mitä voitettavaa ja menetettävää asiassa on. –Totuus on se, että menetettävää ei oikeasti ole kovinkaan paljon, joten onneaan kannattaa ehdottomasti koettaa – voitettavaa onkin sitten jo paljon enemmän. Yhdysvaltain vanhin korkeakoulu, perustettu vuonna 1636. Sijaitsee Cambridgessa lähellä Bostonia Yhdysvaltain itärannikolla. Maailman tunnetuimpia yliopistoja. Yksi kahdeksasta Ivy League (murattiliiga) -huippuyliopistosta, jotka sijaitsevat Yhdysvaltain itärannikolla. Opiskelijoita noin 22 000, joista 6 700 perustutkinto-opiskelijoita Harvard Collegessa. Harvard Collegesta on valmistunut, eli alemman korkeakoulututkinnon on suorittanut kuusi suomalaista ennen Jonne Sälevää. Harvardista on valmistunut kahdeksan Yhdysvaltain presidenttiä, enemmän kuin mistään muusta yliopistosta.