Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Olemme vähitellen menettämässä päätöksen omasta budjetistamme EU:lle – Muualla päätetään siitä, miten Suomen omia rahoja käytetään

Solidaarisuus on tämän kesän ehkä yleisemmin käytetty ilmaisu. Se tarkoittaa yhteisvastuuta eli autetaan kaveria. Yhteisvelkasuhteessa maksetaan velat yhdessä. Solidaarisessa yhteisvelkasuhteessa vastataan omista ja toisten veloista. EU-johtajat ja myös Suomen päättäjät ylistävät solidaarisuutta, jota EU nyt edellyttää. Komission 750 miljardin tukipaketilla pyritään pitämään rattaat pyörimässä. Onko se oikeata solidaarisuutta, kun maassamme yksityistaloudet, kunnat ja valtio ovat velkaantuneempia kuin koskaan historiassamme? Pitääkö meidän auttaa maita kuten Italia, jossa on maailman neljänneksi suurimmat kultavarannot ja pienempi verotus kuin meillä? Italialle EU lahjoittaa 82 miljardia euroa avustusta. Meidän osuutemme on siitä 1,79 prosenttia eli toista miljardia. Samanaikaisesti Italian vientimme on pienempi. Jäämmekö nyt odottamaan, että Italia ja muut Etelä-Euroopan maat tulisivat näillä meidän lahjarahoillamme tuplaamaan ostot Suomen vientiteollisuudelta? Tuskinpa. Nettomaksajina joudumme nostamaan omaa verotustamme ja ottamaan lisää lainaa, jotta voimme antaa lahjarahaa ja velkaa Etelä- ja Itä-Euroopan maille. Huomioitavaa on, että näiden maiden talous oli jo ennen koronaa kaaoksessa. Näillä apupaketeilla ne tulevat paikkaamaan omia alijäämiään. Varsinkin kun 70 prosenttia avustuspaketista lasketaan vuosien 2015–2019 talous- ja työllisyysluvuista. Koronan osuus avustuspaketissa on 30 prosenttia. Mikään taho ei kykene varmistamaan ja takaamaan, että avustukset menisivät niille tarkoitettuihin paikkoihin. EU on yhä enemmän solidaarisuusyhteisö. Haluammeko olla mukana rahanjakounionissa? Haluammeko olla mukana tulonsiirtounionissa? Haluammeko olla mukana fiskaalisessa unionissa? Olemme vahvasti matkalla siihen muun muassa digi-, muovi- ja ilmastoverotusoikeuden kautta. Merkittävin huolemme on, että vähitellen menetämme päätöksen omasta budjetistamme EU:lle. Tämä tarkoittaa sitä, että Bulgariassa, Italiassa ja muissa EU-maissa päätetään siitä, miten Suomen omia rahoja käytetään. Budjettivalta on perustuslain mukaan kaiken perusta itsenäisen valtion päätöksenteossa. Budjettivallan siirtyminen EU-tasolle on kaventanut kansallista päätöksentekoa kaiken aikaa vaarallisen paljon. Valitettavasti näyttää siltä, että EU:sta tulee velkaunioni, joka pysyy (jos pysyy) koossa vain yhteisen velan turvin. Tämä kaikki samalla tullee johtamaan liittovaltion syntyyn. Edeltävät sukupolvet ovat kalliisti lunastaneet ja rakentaneet kauniin maamme. Tuleeko nykyinen sukupolvi mitätöimään edeltäjiensä uhraukset? Oletko valmis tämänkaltaiseen solidaarisuuteen? Minä en ole. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.)