Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Paikannimet eivät ole vain sanoja – vanhoja nimiä ei pidä hylätä

Keskustan uusi puheenjohtaja Katri Kulmuni on nostanut toistuvasti kotiseudut puheenaiheeksi. Hän on muun muassa todennut, että jokaisen ihmisen kotiseudun pitää olla maailman paras paikka asua. Puheenjohtaja haluaa, että jokainen kotiseutu on elinvoimainen. Voi olla, ettei Kulmunin toiveista tule totta puolueettomassa arvioinnissa, mutta tunnehan on kotiseutuasioissa tärkeintä. Tunne ja järki ovat yhdistyneet Helsingin Sanomien mielipideosastolla syyskuussa käydyssä keskustelussa, jossa on surkuteltu ikiaikaisten paikannimien käytön katoamista kuntaliitoksissa. Keskustelussa nousi esiin ongelma, joka syntyy suuria kuntaliitoksia tehtäessä. Paikallisuus katoaa, kun esimerkiksi uutisoinnissa käytetään helposti vain hallinnollisen kokonaisuuden nimeä. Lukijalle tai kuulijalle voi jäädä kiusallinen epäselvyys siitä, missä vaikkapa onnettomuus tai tulipalo on tapahtunut. Kuntaliitosten jälkeen päättäjät yrittävät laimentaa paikallisuutta. Tämä liittyy yhteisöllisyyden rakentamiseen. Yhteishengen luomiseksi on tärkeää, että liitosalueen asukkaat hyväksyvät mahdollisimman pitkälle uuden identiteetin. Jos näin ei käy, voi syntyä vastakkainasettelua. Uutisvirrassa uusien hallinnollisten alueiden mainitseminen on yleensä turhaa. Jos jotakin uutisarvoista on tapahtunut Kiukaisissa, ei Euran mainitseminen samassa yhteydessä tuo uutiseen paljoa lisäarvoa. Puhumattakaan siitä, että mainittaisiin vain Eura. Satakunnassa ehkä vain Lappi on sellainen paikannimi, jonka yhteydessä kannattaa selvyyden vuoksi mainita Rauma. Ahlaisista ja Noormarkusta voi mainiosti puhua ilman Poria eikä Vampulakaan tarvitse eteensä Huittista. Entä kuka puhuisi Säkylän Köyliön Lallintalosta? No ei kai kukaan. Köyliö on tunnettu niin pitkään, että sen voi huoletta mainita ilman Säkylää, mihin se toki hallinnollisesti kuuluu. Vaikka oma kotipaikka ei olisikaan elinvoimainen – tai edes maailman paras, on se useimmille tärkeä. On kulttuuriteko käyttää ahkerasti vanhoja kuntien nimiä ainakin silloin, kun niillä on paikan tunnistamisen kannalta aidosti merkitystä. Paikannimiä pitää vaalia – niitä ei voi korvata uusilla.