Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Rikosseuraamuslaitos selvittää toisen varmuusosaston perustamista — LM:n tiedot: vanginvartijoiden pahoinpitely oli tilaustyö

Poliisi tutkii virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena maanantain tapahtumia, joissa kaksi vankia hyökkäsi vartijoiden kimppuun Riihimäen vankilassa. Lännen Median tietojen mukaan kyseessä oli mahdollisesti tilaustyönä tehty pahoinpitely, jonka taustalla on järjestäytyneeksi rikollisjärjestöksi luokiteltu liivijengi. Väkivalta kohdistettiin tarkoituksella vartijoihin. Poliisi ei kommentoi tietoa. Myös Rikosseuraamuslaitos on vaitonainen yksityiskohdista. – Tällaista tietoa minulla ei ole, sanoo turvallisuusjohtaja Ari Juuti Rikosseuraamuslaitoksesta. LM:n tietojen mukaan kaksi varmuusosastolle sijoitettua vankia hyökkäsi vartijoiden kimppuun niin, että ensimmäinen löi ensiksi yhtä vartijaa kasvoihin, jonka jälkeen myös toinen alkoi riehua. Toinen vangeista ehti lyödä kahta vartijaa nyrkein ja tehdä lisäksi hyppypotkun kolmannen selkään niin, että tämä paiskautui kivirappusista alas. Tilanteessa sai vammoja useita henkilökunnan jäseniä. Osalla epäiltiin vielä maanantaina luunmurtumia. Vankila on antanut henkilökunnalle turvallisuuteen liittyviä ohjeistuksia väkivaltatapauksen johdosta. Riihimäen vankilan johtaja Pasi Oksa ei kommentoi tapahtumaa vaan vetoaa siihen, että tiedotusvastuu tapahtumista on poliisilla. – Muutama vartija sai tapahtumassa naarmuja, sanoo tutkinnanjohtaja Lalli Jylhä Hämeen poliisilaitokselta. – Rikosnimikkeet tarkentuvat tutkinnan edetessä. Esitutkinnan valmistuminen menee ainakin syksylle. Toinen varmuusosasto tarpeen Rikosseuraamuslaitos alkoi väkivallanteon jälkeen selvittää toisen varmuusosaston perustamista Suomeen. Riihimäen vankila on korkean turvatason vankila, jossa vankeusrangaistustaan suorittaa paljon vakavista rikoksista tuomittuja vankeja ja esimerkiksi jengivankeja. Riihimäen vankilaan sijoitettu varmuusosasto on tällä hetkellä maan ainoa. – Suomen vankiloissa pitäisi olla käytössä kaksi varmuusosastoa, jotta sellaiset vangit voitaisiin erottaa, joita ei voi säilyttää samalla osastolla, turvallisuusjohtaja Juuti sanoo. – Nyt meillä ei ole toista osastoa, johon korkeaa valvontatasoa vaativan vangin voisi siirtää pidemmäksi aikaa. Vaikka tietenkin vankilat voivat käyttää lyhyempiin sijoituksiin eristyssellejä. Rikosseuraamuslaitoksella oli aiemmin kaksi varmuusosastoa, joista toinen sijaitsi Turun vankilassa. Turun varmuusosasto lopetettiin vuonna 2014. – Siihen aikaan varmuusosastot olivat vajaakäytöllä ja ajoittain tyhjillään. Nyt aiomme selvittää, mihin vankilaan toinen varmuusosasto olisi mahdollista perustaa. Mahdollisesti Turkuun tai sitten johonkin toiseen vankilaan, Juuti pohtii. Juutin mukaan Turun vankila on tällä hetkellä niin täynnä, ettei varmuusosaston perustaminen sinne onnistu ainakaan kovin nopealla aikataululla. Jengivangeille kovempaa valvontaa Länsi-Suomen alueen turvallisuuspäällikkö Jukka Lallukka on tehnyt 35 vuotta töitä vankiloiden turvallisuusasioiden kanssa, myös kansainvälisellä tasolla. Lallukan mukaan Suomen vankiloihin tarvittaisiin kolme varmuusosastoa. Rise on jakanut vankilat kolmeen alueeseen: eteläiseen, läntiseen ja itään. – Liivijengien koko kasvaa jatkuvasti ja samoin jengivankien määrä vankiloissa. Suomi on laaja maa ja pitkien välimatkojen takia jokaiselle vankeinhoitoalueelle tarvittaisiin oma varmuusosastonsa, jotta siirrot niihin sujuisivat riittävän nopeasti, Lallukka perustelee. Varmuusosasto on suljetun vankilan suljetuin nurkkaus. Sinne sijoitetaan vaarallisimmat vangit eri puolilta Suomea. Päätös varmuusosastosijoituksesta tehdään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Lain mukaan varmuusosastolle sijoitetaan ne vangit, jotka jatkavat rikosten tekemistä vankeusaikana, eikä toimintaa voida muulla tavoin estää. LM:n tietojen mukaan viime maanantaina vartijoihin kohdistuneeseen väkivallantekoon syyllistyneistä vangeista toinen suorittaa elinkautista murhasta ja toinen on jengivanki.