Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Jo riittää Koivu ja tähti -metsäpropaganda

Toimittaja Pekka Mauno (SK 17.1.) yrittää todistella, että Suomi on metsiensuojelun mallimaa - joka muuta väittää, hän on väärässä. Euroopan metsäministerien konferenssin yhteenvetojulkaisuun viitattaessa kannattaisi ensin selvittää millaiseen kyselyaineistoon vertailut perustuvat ja lukea taulukkotekstit tarkkaan. Suomen metsiensuojeluprosentti 15 kuulostaa komealta, mutta kun siihen on laskettu mukaan Lapin tunturikoivikot, lähes puuttomat tunturikankaat sekä niukkapuustoiset rämeet, jotka biologisesti ovat kyllä metsäkasvillisuutta mutta eivät metsätalousmaata. Kategorisesti kaikki Natura-alueet on raportissa tulkittu mukamas tiukan suojelun alueiksi. Näin ei ole: Etelä-Suomen Natura-metsähehtaareista suurin osa on suojeltu harjujen maaperämuodostumina, mikä tarkoittaa, että kaikenlainen maaperän kaivaminen on kielletty, mutta metsätaloudelle ei ole mitään rajoituksia. Nämä faktat huomioiden Suomen todellinen metsänsuojeluprosentti putoaa noin kuuteen, Etelä-Suomessa alle neljän. Suomen suojelualueistakin vain pieni osa on kaikkein ankarimman suojelun piirissä, juuri niin kuin Suomen Ympäristökeskus tiedotti. Suomi on suuri maa: Porista on sama matka linnuntietä Saariselälle kuin Puolaan. Tunturinummien suojelu ei edesauta etelän kuusimetsien suojelua. Määrää tärkeämpi on kuitenkin laatu. Kaikki Etelä-Suomen metsäiset kansallispuistotkin koostuvat valtaosin entisistä talousmetsistä ja ojitetuista rämeistä. Lahopuun määrä on paras metsäluonnon monimuotoisuuden osoittava helposti mitattava suure. Maunon viittaaman metsäraportin mukaan (s. 147) lahopuun määrä metsissä on Suomessa 7. vähäisin 30 maasta. WWF ei laske paljonko Suomen metsissä on uhanalaisia lajeja. Sen tekee ympäristöministeriön asettama komitea. Se on osoittanut meille, että metsissä on eniten uhanalaisia lajeja Suomessa. Tätä faktaa WWF pitää ansiokkaasti esillä. Metsäministeriraportti ei vertaile uhanalaisten metsälajien prosenttiosuutta maittain johtuen tiedon puutteesta etelämpänä: Mauno viittaa virheellisesti uhanalaisten metsäpuulajien lajilukuun eri maissa (s. 157). Suomessa muuten niiden prosenttiosuus on valitettavasti 5. korkein 30 maasta. Suomi ei ole metsiensuojelun mallimaa – vielä. Tavoitteet ovat mainiot: etsitään laadukkaita pieniä avainkohteita, yhteiskunta rahoittaa niiden suojelua, metsänhoidossa ainakin yritetään säästää metsäluonnon erityiskohteita, metsäluonnon ennallistaminen on aloitettu, Natura-ohjelma toteutetaan. Janne Lampolahti Suomen Luonnonsuojeluliitto, Pori