Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Suunnitelmissa remontti? Ainakin näissä tapauksissa tarvitset ensin rakennusluvan – käytännöt vaihtelevat myös kunnittain

Työnjohtaja Jukka Mällinen katselee ympärilleen rovaniemeläisessä huoneistossa. Vanhat tapetit repsottavat ja keittiön seiniä koristaa vain rivi välitilalaattoja ja yksi ainoa kaappi. Kaikki on vielä alkutekijöissään, sillä menossa on remonttikohteen ensimmäinen työpäivä. Seitsemän viikon päästä koko asunnon on tarkoitus näyttää hyvin erilaiselta kuin nyt. Keittiön seinäkin on silloin kadonnut. Työnjako on kohteessa selvä. Huoneiston omistaja hoitaa kodin vanhojen pintojen purkutyöt. Kun työ on valmis, Mällisen edustaman yrityksen, Remontti-S:n työnä on tehdä asuntoon uudet pinnat sekä uusi kylpyhuone ja sauna. Kannattaako oma työ? Monissa pientalon remonteissa pystyy itse tekemällä pihistämään kuluissa, ja lähes kaikkia remontteja saa myös tehdä itse. Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ry:n neuvontainsinöörin Timo Jokelan mukaan aina oma työ ei silti välttämättä kannata. – Pahin virhe remontoinnissa on tietämättömyys. Silloin virheiden korjauksesta voi joutua maksamaan, eikä se aina ole edes kovin yksinkertaista, Jokela sanoo. Oman työn tuottavuus on parhaimmillaan töissä, jotka eivät vaadi harjoittelua. Suurimmat säästöt syntyvät juuri esimerkiksi purkutöissä ja kodin pintojen kunnostuksessa. Mällisen kokemuksen mukaan on varsin tyypillistä, että asiakas itse haluaa osallistua remonttiin jollain tapaa. – Hirvittävän suurta säästöä siitä ei silti välttämättä tule, mutta jotain pientä kuitenkin. Osallistuminen on asiakkaalle ehkä enemmänkin henkinen kysymys, Mällinen sanoo. Vaikka kodinomistajalla itsellään riittäisi remonttiin intoa ja aikaa, esimerkiksi sähkötöitä saa lain mukaan tehdä vain sähköalan ammattilainen. Materiaalien kuumennusta edellyttäviä työvaiheita saa tehdä ainoastaan henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Lisäksi jos talo on rakennettu ennen vuotta 1994, täytyy siellä lisäksi aina ennen purkutöitä tehdä asbestikartoitus ja selvittää, löytyykö rakenteista terveydelle vaarallista asbestia. Luvanpuute huomataan usein vasta taloa myydessä Usein omatoimiremontoijalta saattaa myös unohtua, että omankin asunnon korjaamiseen voidaan tarvita kaupungilta lupa. Rovaniemen kaupungin rakennustarkastaja Hannu Kankaan mukaan rakennuslupa tarvitaan esimerkiksi aina, kun kantaviin rakenteisiin tehdään muutoksia, eli kun tehdään vaikkapa seiniin aukkoja. Jos remonttiin on palkattu yritys, se voi hoitaa luvan haun asiakkaan puolesta, jos niin on sovittu. Omatoimiremonteissa on talon omistajan itsensä vastuulla hakea sille lupaa rakennusvalvonnasta. Jos lupa on unohtunut, sen puute tulee esille usein vasta, kun taloa ollaan myymässä tai jos remontissa on tehty jokin virhe. Rakennusluvan tarve voi vaihdella kunnittain Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi kuntien lupakäytäntöjä ohjaavat kuntien omat rakennusjärjestykset sekä asemakaava ja muut oikeusvaikutteiset kaavat. Joskus remonttiin tarvitaan rakennuslupa, joskus riittää pelkkä toimenpidelupa. Joskus remontteihin ei tarvitse kysellä lupia laisinkaan. Kankaan mukaan esimerkiksi Rovaniemellä omakotitalon märkätilojen remontteihin ei kaupungilta tarvitse yleensä lupia kysellä. Asia kuitenkin muuttuu esimerkiksi jos märkätiloihin halutaan tehdä täysin uusi sauna. Silloin lupa tarvitaan. Tampereella kaupunki vaatii pääsääntöisesti märkätilojen remontteihin rakennusluvan. Pientalojen ja talousrakennusten julkisivun tai katon värin vähäinen muuttaminen ei myöskään vaadi useissa kunnissa erillistä lupaa. Rakennusjärjestys voi määrittää, tarvitseeko suunnitellulle maalausurakalle hakea toimenpide- tai jokin muu lupa. Asemakaava voi myös edellyttää, että talo on esimerkiksi vaalea. Kankaan mukaan kunnan rakennusjärjestys voi olla eri osa-alueilla erilainen, jolloin lupatarve voi vaihdella jopa kunnan tai kaupungin sisällä. Myös rakennussuojelulaki voi asettaa rajoituksia kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten remontoinnille. Kaavamääräykset määrittelevät myös esimerkiksi, saako taloon lisätä ikkunoita naapuriin päin. Rajoitus voi tulla esille esimerkiksi, jos taloa laajennetaan tontin rajan läheisyyteen. Poikkeuslupia vallitsevista kaavamääräyksistä haetaan eri kunnissa jonkin verran. Vanhojen piirustusten etsintä on joskus salapoliisityötä Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan vt. päällikkö Annika Alpin mukaan ihmiset ovat vuosi vuodelta valveutuneempia hakemaan lupia. Ongelmia tulee lähinnä vanhoissa asuinrakennuksissa. – Joskus saattaa tulla ilmi kokonaisia asuinrakennuksia, joissa loppukatselmusta ei ole tehty, vaikka talo olisi valmistunut jo vuosikymmeniä sitten, Alppi sanoo. Rakennusvalvontaa saattavat askarruttaa myös esimerkiksi vanhojen omakotitalojen kellaritiloihin aikanaan tehdyt wc-tilat. – Mitä vanhempi talo on, sitä epätarkempaa on, onko luvantarvetta esimerkiksi kellarin saunatiloille aikanaan ollut. Jos vanhan omakotitalon lupapiirustuksia ei löydy kiinteistöltä, niiden pitäisi löytyä oman kunnan rakennusvalvonnan arkistosta. – Mitä enemmän aikojen saatossa on tehty kuntaliitoksia, sitä enemmän vanhojen rakennusten piirustusten etsintä muistuttaa välillä salapoliisityötä, kun ei tiedä mihin kuntaan tai millä maarekisteritilalla talo on aikanaan sijainnut, Alppi sanoo. Lakia voidaan tulkita eri tavoin Maankäyttö- ja rakennuslaki on Alpin mukaan selkeä, mutta sitä voidaan silti tulkita eri tavalla eri kunnissa. Eri kunnissa on myös voimassa erilaiset rakennusjärjestykset. Varmin tapa varmistaa remontin luvanvaraisuus on olla yhteydessä oman kunnan rakennusvalvontaan. Luvanvaraisia ovat kunnasta riippumatta esimerkiksi muutos- ja korjaustyöt, jotka ovat verrattavissa rakentamiseen tai laajentamiseen. Lisäksi lupaa edellyttävät usein julkisivuun kohdistuvat remontit. Luvattomista remonteista harmillisimpia korjattavia on Alpin mukaan rakenteiden kosteusvauriot esimerkiksi märkätilojen vesivahinkojen yhteydessä. Yleisiä esiin tulevia ongelmia ovat esimerkiksi riittämätön rakennusoikeus ja luvatta käyttöönotetut kylmät ullakkotilat. – Esimerkiksi omalla luvalla tehdyssä ullakon lämpöeristämisessä saattaa ilmetä puutteita lämpöeristeiden paloturvallisuudessa. Muista nimetä työnjohtaja Jos remontti vaatii rakennusluvan, täytyy hankkeelle aina nimetä myös vastaava työnjohtaja. Kotivakuutus ei korvaa asennus-, työ- tai rakennusvirheistä aiheutuneita vahinkoja, joten työnjohtajan kuuluu valvoa, että remontti tehdään oikein, tarkoitukseen sopivilla materiaaleilla ja rakentamisen säädösten ja määräysten mukaan. Jos remontoinnissa sattuu virheitä, ne koituvat yleensä remontoijan itsensä vastuulle. Jos työvirheen tekee ulkopuolinen urakoitsija, korvausvastuukin on silloin urakoitsijalla. Neuvontainsinööri Timo Jokelan mukaan esimerkiksi putkiasennukset, vedeneristystyöt, kantavien rakenteiden muutokset sekä kosteuden- ja lämmöneristyksen hallintaan liittyvät remontit vaativat erityisosaamista, ja virheellisesti tehdystä työstä voi tulla kallis lasku. – Jos kyse on useamman tuhannen euron remontista, siihen kannattaa palkata ammattilainen jo suunnittelemaankin asiaa. Muutoin remontista tulee helposti entistä kalliimpi. Taloyhtiöissä tarkemmat säädökset Taloyhtiöissä säädökset ovat vielä pientalojakin tarkemmat. Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaan on ilmoitettava taloyhtiölle kirjallisesti remontista aina, kun remontti voi vaikuttaa taloyhtiön vastuulla oleviin talon rakenteisiin tai naapuriasuntoihin. Nyrkkisääntönä on, että liki kaikista asunnossa tehtävistä muutoksista pitää ilmoittaa. Kuten vaikkapa autoilla, myös rakennuksilla on omat huoltovälinsä: tietyt ylläpitokorjaukset on tehtävä, jotta talo pysyy kunnossa. Näihin kuuluvat myös kattomateriaalien vaihdot ja putkiremontit. Yksinkertaisinta on pitää yllä talosi huoltokirjaa, josta näet, milloin on edessä seuraava julkisivumaalaus tai ilmalämpöpumpun puhdistus. Esimerkiksi 5–10 vuoden välein olisi hyvä pestä talon puujulkisivut samoin kuin puhdistaa ilmastointikanavat. Myös talon eri rakenteilla on omat käyttöikänsä. Esimerkiksi vesikattojen käyttöikä on 30–50 vuotta. Kattopelti saattaa olla ikuinen, mutta sen alapuoliset rakenteet eivät ole. Talon salaojat olisi hyvä uudistaa 30–40 vuoden välein. Itse salaojaputket saattavat säilyä ehjinä, mutta niitä ympäröivä maarakenne vaatii uusimista.