Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Maailmanloppua ei tule – maailmasta tulee vain harmaampi

Joukko toimittajia vieraili Ilmatieteen laitoksessa maaliskuussa 2013. Pääjohtaja Petteri Taalasmaa latoi meille kovaa tekstiä karttoineen päivineen: ilmasto muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, maailmanlaajuiset rankkasateet ja tulvat uhkaavat, helleaallot yleistyvät ja kuivuus vie ruoan. Hiilidioksidipäästöt on saatava kuriin. Olimme suu auki -tunnelmassa. Vuoden 2016 alusta hän siirtyi YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeriksi. Ja maailmakin on muuttunut. Miljoonat mielenosoittajat vaativat tekoja. Metsiä ei saisi hakata eikä lihaa massuttaa. Lapsetkin potevat ilmastoahdistusta. Mutta nyt syyskuun puolivälissä Taalasmaa kehotti faktoihin ja realismiin, ei ylilyönteihin. "Ei tässä maailmanloppua tule, maailma vain muuttuu harmaammaksi." Ilmastolle on parasta, että hakkaamme metsää ja kasvatamme uutta. Jos meillä vähennetään hakkuita ja metsäteollisuutta, se siirtyy maihin, joissa metsätalous ei ole kestävällä pohjalla, Taalasmaa selvitti. Kasvava metsä "nielee" hiilidioksidia. Uudet sellutehtaat tuottavat sähköä päinvastoin kuin vanhat paperitehtaat. Oman ilmoituksensa mukaan Äänekosken fossiiliton jättitehdas sihauttelee sivutuotteena saman verran energiaa kuin kaikki tuulivoimalamme yhteensä. Se myös nielee 240 rekallista ja 70 junavaunullista puuta päivässä. Brasilian sademetsät ovat aivan omassa mittaluokassaan. Niistä on hakattu noin 17 prosenttia. Nuorten "ilmastokapina" on henkilöitynyt tukholmalaiseen koulutyttöön Greta Thunbergiin, 16. Esittäytyessään hän ilmoittaa Aspergerin oireyhtymästään. Se on autismin muoto. Sen kantajille on usein tyypillistä jyrkkä mustavalkoinen ajattelutapa. Salon Seudun Sanomat otsikoi (22.9.): "Greta Thunberg tähditti historiallista nuorten ilmastokokousta." Purjehdus New Yorkiin oli mediatapahtuma. Rahtialus olisi ollut vähintään yhtä hiiliystävällinen. Lasse Lehtisen mielestä Greta Thunberg on lapsisotilas, joiden käyttöä muuten kammoksumme. New Yorkissa selvisi, etteivät suurimmat saastuttajat Kiina ja USA ryhdy mihinkään. Kiina panostaa nyt talouskasvuun, mikä lisää päästöjä taas prosentin. Saksa pihtisynnytti noin Suomen budjetin kokoisen ilmasto-ohjelman, joka kestää vuoteen 2023. Sen kohteena ovat erityisesti autot ja asuntojen lämpö. Hallitus myy päästöoikeudet tukkureille, jotka perivät ne fossiilisilla polttoaineilla eli kuluttajien maksamilla hinnoilla. Mutta vähenevätkö päästöt, jos kuluttajilla on varaa maksaa? Kun on muutaman kerran ajanut Saksan läpi ja konkreettisesti nähnyt ne satojen kilometrien ja monen kaistan liikennevirrat autobahnoilla, tuntuu sähköön siirtyminen toivottomalta. Ja sitten USA: yksin Los Angelesin ruuhkissa on päivittäin kaksi miljoonaa kaaraa. Akun arvo saattaa olla yli puolet sähköauton hinnasta. Lauri Meri kirjoitti (HS 16.9.) hyvää tarkoittavista ihmisistä, jotka heräilevät akkukrapulaan. Sähköauton akku nielee noin 60 kilon cocktailin nikkeliä, kobolttia ja litiumia. Siirtyminen sähköautoihin olisi Lasse Lehtisen mielestä ympäristökatastrofi. Pakkanen muuten verottaa sähköautoilta joka viidennen kilometrin. Myös aurinko- ja tuulivoimaa on varastoitava akkuihin. Teknokonserni Boschin mukaan niiden tekeminen ei ole Euroopassa kannattavaa. Ne tuodaan jatkossakin Aasiasta. Pohjoismaalaiset eivät ilmastoasiassa panikoi. Tuoreessa 28 maan ja 30 000 henkilön otostutkimuksessa vähiten huolestuneita oli tanskalaisissa, 10, sitten ruotsalaisissa, 11, norjalaisissa 12 ja meissä 14 prosenttia. Eniten huolissaan oltiin Filippiineillä, 75, ja Euroopan maista Espanjassa, 32 prosenttia. Kirjoittaja on entinen SK:n päätoimittaja.