Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pandemiasta ja poikkeustilasta tuli arkipäivää

Rakas päiväkirja, olemme poikkeustilassa. Olemme eristäytyneet muutamaa kauppa- ja apteekkikäyntiä lukuun ottamatta kotioloihin ja lähiulkoiluun. Päivämme on kuin katkelma scifi-kirjallisuudesta. Työhuone on varattu, siellä on käynnissä johtoryhmän palaveri etäyhteydellä. Kellarikerroksen kodinhoitohuoneesta käsin pyöritetään viestintätoimiston arkea. Viestintätoimistossa ohjeistamme verkon yli huolelliseen käsihygieniaan, viestimme muutoksista, opastamme oikeaan toimintaan ja osaltamme varmistamme, että talouden rattaat pysyvät liikkeessä ja ihmiset etäällä koronasta. Aiemmista talouskriiseistä oppineena toimenpiteitä ja päätöksiä syntyy yrityksessä nopeasti. Lainojen lyhennysvapaita on haettu, kassavirran tuloja ja menoja on arvioitu ja käsitelty suurennuslasilla ja parhaan kyvyn mukaan on huolehdittu pankkitilin riittävyydestä. Paniikkinappulaa on painettu jo ennen varsinaista paniikkia, jotta voi edes yrittää keskittyä tekemään hyvin sen, minkä tekee. Kukaan ei tiedä, koska tilanne normalisoituu. Eikä sitä, mikä silloin on uusi normaali. Seinien sisällä tekemistä riittää. On oltava yrittäjä, esimies, työkaveri, äiti, puoliso, etäopettajan apuopettaja, lastentarhanopettaja, keittäjä, siivooja, kotiäiti, valmentaja, ohjaaja, läheinen ja ystävä. Tärkeää työtä kaikki. Mistään ei haluasi tinkiä. On tyydyttävä riittävän hyvään. Karanteenimummo ohjaa musiikin tuntia ja laulaa lastenlastensa kanssa videoyhteydellä. Jääkaappi on pakattu täyteen ruokaa loppuviikoksi. Pakastimesta, makaronista ja hernekeittopurkeista löytyy hetkeksi reserviä, jos tauti tunkee taloon. Monella rintamalla varaudutaan ja valmistaudutaan toimimaan tehostetusti. Osaaminen ja kokemus pääsevät kohta äärimmäiseen testiin. Siskoani siteeratakseni seuraamme Titanicin tunnelmia nyt Italiassa ja Espanjassa, jossa pelastusveneet eivät riitä kaikille. Käymme viivytystaistelua. Jokainen tahollamme haluamme hillitä kaaoksen tuloa. Illalla huoli vierailee säännöllisesti mielessä. Mitä jos? Entäpä, tai, kun? Päivät kuluvat nopeasti. Sitä hämmästelee ruoan menekkiä ja lasten oppimista. Jotain hyvää tässäkin tilanteessa. Perhe tuntuu nyt enemmän perheeltä. Kiitollisuus muistuttaa itsestään yksinkertaisen arjen yksityiskohdissa. Onneksi on kevät ja leskenlehdet. Kirjoittaja on viestintätoimistoyrittäjä.