Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Meriasiantuntija apulaisineen saapui Yyteriin etsimään muovia – Lue tästä, mikä on rannan roskatuomio

Yyterin meri kimmeltää kuin kiiluva, herkullinen silakankylki. Siltä muovikin näyttää, varsinkin merilintujen silmissä, kertoo WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo . Kun lintu syö muovia, sen ruuansulatus voi tukkeutua tai se voi tuntea olevansa koko ajan täynnä. Seuraa nälkiintyminen ja kuolema. Tätä ihmisen on hyvin vaikea huomata. – Jos löydetään kuollut eläin, eihän sitä kukaan avaa todetakseen, onko se kuollut siihen, että sen ruuansulatuskanava on tukossa tai jotain muuta, sanoo Porin kaupungin luonnonsuojeluvalvoja Kimmo Nuotio . Linnut voivat kuolla myös takerruttuaan hylättyihin kalaverkkoihin. Tällaisia tapauksia Nuotio on itse nähnyt Porin, Luvian ja Merikarvian rannikoilla monta, mutta ei kuitenkaan vuosittain. Nuotion mukaan hylätyt verkot ovat enemmän kalojen ongelma, mutta eivät erityisen suuri sellainen. – Tietysti useita verkkoja olen tuonut joka vuosi pois luonnosta. Muoviroskat voivat myös aiheuttaa vammoja eläinten raajoihin. Anna Soirinsuon mukaan Yyteristä ei ole nyt löytynyt paljoa roskia. – Sen sijaan löytyy paljon itämerensimpukkaa eli Macoma balthicaa. Soirinsuo tutkii kahden WWF:n vapaaehtoisen kanssa rannasta kolme viidenkymmenen metrin pituista ja viiden metrin levyistä kaistaletta. Kaistaleelta kerätään kaikki silmin nähtävät roskat. Lisäksi otetaan mikromuovinäyte. Vaikka tutkimusalueella ei näy runsaasti roskia, se ei tarkoita, ettei niitä ole. Soirinsuo epäilee, että ranta on siivottu tai aiemmin korkeammalla ollut vesi on siirtänyt roskia. – Joka rannalta sitä (muoviroskaa) löytyy jonkun verran. Täälläkin sitä löytyy, kun menee vähän pidemmälle rantaviivasta. Rantakauden jälkeen syyskuussa Yyterin tilanne tutkitaan jälleen. Silloin roskaa saattaa olla enemmän. Yleensä roskaisimmat rannat sijaitsevat kaupunkien lähellä. Muoviroskakiertueella aiemmin tutkitun Oulun Nallikarin rannan pintahiekka oli vaihdettu, koska siinä oli niin paljon roskia. Silti niitä löytyi. Porin rantojen mikromuovipitoisuudet tuskin ovat vielä niin suuret, että se olisi eliöille suurella mittakaavalla vaarallista, Anna Soirinsuo sanoo. Muovin hajoamiseen voi laadusta riippuen mennä tuhatkin vuotta. Jos muovia kertyy ja kertyy, tulevaisuudessa mikromuovitilanne voi olla pahempi. Soirinsuo kertoo, että ihmisiin päätyy mikromuovia esimerkiksi muovia sisältävistä kaloista. Tällä hetkellä määrät eivät vielä liene haitallisia. – Jos päätöksin ja teoin ei katkaista tätä lisääntyvää muovikuormitusta, niin silloin voi jopa olla, että olisi vaikutusta ihmisiin. Toisaalta Soirinsuo on toiveikas. Suomessa ongelmaan on herätty, ja lainsäädäntö toimii ja päätöksiä pystytään tekemään. Saadaan aikaan ihan oikeita muutoksia. – Tämä muoviongelma on kuitenkin täysin ihmisen kehittämä, joten kyllä tämän pystyy myös ihmisen lähtökohdista ratkaisemaan. Soirinsuon mukaan Itämeren roskaantumisesta on niin vähän tutkimustietoa, että tilannetta ei vielä kattavasti hahmoteta. Myös Satakunnan rantojen muovitilanne on osittain hämärän peitossa. Se tiedetään, että Suomen rannat ovat Itämeren roskaisimmat. Kaikista roskista muovia on ollut keskimäärin jopa 90 prosenttia. Yleisin Yyteristä nyt löydetty roska oli tupakantumppi. Rannalta poispäin kävellessä niitä näkee yhdellä silmäyksellä viisi. Tumppien näkemiseen ihminen ei kuole. Olisi silti mukavampaa asettaa rantapyyhkeensä puhtaaseen hiekkaan. Juttua korjattu kello 21.11. Jutussa todettiin aiemmin, että näytteitä on otettu laajasti. Todellisuudessa niitä on otettu vain vähän. Lisäksi tuloksia on julkaistu Kotkasta ja Haminasta, kun jutussa aiemmin todettiin, että tuloksia ei ole julkaistu. Juttua korjattu 19.5. kello 11.16. Jutussa kerrottiin aiemmin, että Porin jätevesikaivojen roskat kulkeutuvat mereen. Tosiasiassa kyse on sadevesikaivoista.