Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Täällä on paikka, jossa porilainen ei suostu kutsumaan itseään porilaiseksi – ”En ole tippaakaan porilainen”

Lavian kuntaa ei enää ole, mutta lavialaisuus kytee syvällä paikkakunnan asukkaissa. Lounas-kahvila Mintunlehti vetää asiakkaita naapurissa toimivista yrityksistä. Niiden työntekijöillä ei ole epäilystäkään kotipaikkaan kytkeytyvästä identiteetistään. – Olen ehdottomasti lavialainen, henkeen ja vereen, painottaa Markku Aalto . – En ole tippaakaan porilainen, vaan sataprosenttisesti lavialainen, säestää Juha Pepponen . Kahvilamyyjä Saila Yli-Myöntäjä on syntyperäisenä lavialaisena samoilla linjoilla. – Kun liityimme Poriin, lavialaisilla oli aluksi vähän totuttelemista. Kun aikaa on kulunut, olemme taas luontevasti lavialaisia. Lavialaiset ovat ylpeitä lavialaisuudestaan, mutta umpimielisyys ei kuulu heidän kotiseuturakkauteensa. Muualta tulevat toivotetaan sydämellisesti tervetulleiksi. Laviaan muuttajia totisesti myös tarvitaan, kun paikkakunnan väestökehitys on miinusmerkkistä. Kahvilajonosta kajahtava naishenkilön julistus antaa toivoa Lavian tulevaisuudesta. – Kun muutin tänne vuosi sitten, muutin Laviaan – en Poriin. Miten kuntaliitos on muuttanut lavialaisten suhdetta Poriin? Entä Kankaanpäähän, jonka suuntaan moni haikaili Porin sijaan? Yli-Myöntäjän mukaan asenteet ovat pitkälti kiinni siitä, missä kohtaa Laviaa maantieteellisesti ollaan. – Itse olen kotoisin Riuttalasta eli siitä päästä Laviaa, jossa Pori on ollut aiemminkin lähin kaupunki ja luonnollinen asiointisuunta. Moni lähempänä Kankaanpäätä asuva lavialainen on edelleen tyytymätön liitokseen, Yli-Myöntäjä vertailee. Kunnan katoamisesta johtuvista peloista voimakkain on se, että palvelut siirtyvät vähitellen pois Laviasta. Esimerkiksi Lavian lukiota ei enää ole, ja alakoulu on siirtynyt pois idyllisestä ympäristöstään pikkumetsän ja urheilukentän kupeesta yhdistyen yläkouluun. Huolet liittyvät tällaisiin konkreettisiin, tuiki tärkeisiin asioihin ja niiden kehitykseen – kouluihin, lääkäripalveluihin, liikennejärjestelyihin, ja niin edelleen. Kun omaa kuntaa ei ole lavialaisuutta ylläpitävänä rakenteena, vastuu lavialaisuuden säilymisestä nousee ruohonjuuritasolta. Kyläyhdistykset ja muut seurat ovat aktivoituneet ja tiivistäneet samalla keskinäistä yhteistyötään lavialaisuuden puolesta. On syntynyt Lavia-foorumi, jonka kautta toimijat pitävät yhtä. Näin lavialainen identiteetti saattaa kunnan katoamisen myötä jopa vahvistua, kun asukkaat joutuvat ikään kuin itse ottamaan vastuutaan Lavian säilymisestä. "Kun liityimme Poriin, lavialaisilla oli aluksi vähän totuttelemista. Kun aikaa on kulunut, olemme taas luontevasti lavialaisia.