Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Olemattomilla miljardeilla piisaa ottajia – puolet junien myöhästymisistä johtuu rataverkon tilasta, mistä siis kannattaisi maksaa ensiksi?

Kevään vaalikampanjassa ajeltiin "tunnin junalla". Tamperelainen Sanna Marin (sd.) puhui siitä usein, ja samaa hoettiin Turussa. Kolmas projekti olisi itärata. Marin ryhtyi liikenneministeriksi. Haastatteluissa ja artikkelissaan Aamulehdessä ministeri polkaisi jarrua: tunnin junat kulkisivat aikaisintaan 2030-luvulla. "Tampereen ja Turun tunnin juniin on suhtauduttu liian optimistisesti." Kolmen yhteyden nopeuttamisen hinta on 10 miljardia. Yleis- ja ratasuunnittelu vievät kahdeksisen vuotta ja 350 miljoonaa. Yhtenä vaalikautena liikenteen koko kehittämisrahoitus on noin miljardi. Pienelle journalistiporukalle heinäkuun alussa Tampereen pormestari Lauri Lyly vielä kehui yhtenä tulevaisuuden tekijänä "tunnin junaa". Mutta nyt Lylykin toteaa: "Suunnittelu sakkaa." Ilman suunnitelmaa ei saada EU-tukea, jolla voitaisiin kuitata noin viidennes rakentamisesta ja jopa puolet suunnittelusta. Aluepolitiikka loiskuu. Tosin Kouvolan Sanomien lukijan mukaan on hienoa, kun Kouvolasta pääsee pois 13 minuuttia nopeammin. Itärata tarkoittaa yhteyttä Porvoon kautta Kouvolaan. 1,7 miljardilla matka Helsingistä Pietariin nopeutuisi yhdeksän minuuttia. Savon Sanomat (Kuopio) huomautti ministerille, että "jos kyse on tosiasioista, optimismin ja pessimismin ei pitäisi vaihdella kuukauden välein". Itärata on kepulle tärkeä. "Läntiselle pääradalle on riittänyt hulppeasti rahoitusta, kun itäiset yhteydet ovat saaneet rappeutua", SS arvosteli. Etelä-Suomen Sanomille (Lahti) "paluu realismiin" oli hyvä uutinen: ainoa järkevä tapa on nopeuttaa itäisiä junayhteyksiä eikä rakentaa uusia ja kalliita oikoratoja. Tunnin juna kirjoitetaan Turun Sanomissa isolla T:llä. Lehden mukaan muut ratahankkeet eivät ehdi edes EU:n rahoitusaikatauluun. VR:n toimitusjohtaja Rolf Jansson on TS:n mielestä "jarruttaja", kun hän kannattaa nykyisen verkoston peruskorjausta: päästäisiin eroon muun muassa yli sadasta nopeusrajoituksesta. Se maksaisi noin 200 miljoonaa ja nopeuttaisi junamatkoja keskimäärin kahdeksan minuuttia. Yhteissäästöä kertyisi 20 miljoonaa vuodessa. VR:n hinnoittelu on herkkää. Matkustajat reagoivat oitis. Mutta jos todella saadaan etua, kuten reitillä Oulusta ja Tampereelta suoraan Vantaan kentälle, hinnoittelu helpottuisi. Aamulehden mielestä "hankkeista merkittävin" on Helsinki–Tampere-välin tunnin yhteys – sitä kuljetaan myös Poriin ja Jyväskylään. Kaleva haluaisi ensin peruskorjauksen ja kaksoisraiteen jatkamisen Ouluun. Tampereen jälkeen rata on pääasiassa yksiraiteinen. Turun tunnin junalla aikaa säästyisi nopeimpaan nyky-yhteyteen verrattuna reilu puoli tuntia, lopulta vajaa tunti, Tampereen suunnalla noin puoli tuntia. Matkustin luottamustehtävien vuoksi junalla Tampereen ja Helsingin väliä vuosikymmeniä. Olen samaa mieltä kuin Ilmo Pärssinen Hesarissa: tunti on turhan lyhyt matka-aika. Puolessatoista tai kahdessa ehtii lueskella, käydä vaikka syömässä, valmistautua työtapaamiseen ja ahkeroida läppärillä. "Ruuhkavuosinani" ajoin autolla Tampereen asemalle. Edestakaisella junamatkalla oli aikaa lukea lehtiä sekä kirjoja tai tutkimusraportteja niiden arvostelujen laatimiseksi, käydä läpi kokouspaperit ja parin päivän yleisönosaston sekä suunnitella uusia juttuja. Nykyään junat kiusallisesti myöhästelevät. Henkilökaukoliikenne oli tammikuussa aikataulussa noin 58-prosenttisesti, touko-kesäkuussa 85-prosenttisesti. Puolet myöhästymisistä johtuu rataverkon tilasta. Mistä siis kannattaisi maksaa ensiksi? Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.