Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kiireettömien hoitoaikojan perumisella voi olla kohtalokkaat seuraukset - "Kaikkea hoitoa ei voi pysäyttää sen takia, että sairaalassa hoidetaan myös koronapotilaita"

Fysioterapiayrityksen sukupolvenvaihdos oli juuri tehty. Jarkko Auno oli astunut äitinsä saappaisiin ja ottanut johtovastuun itselleen. Takana oli kolme oppivuotta, jonka aikana yritys oli avannut uusia toimipisteitä. Tulevaisuus näytti lupaavalta. Sitten tuli koronavirus, joka muutti tuhansien yrittäjien arjen kertaiskusta. – Aivan tällaista alkua en olisi osannut odottaa, vaikka olemme tehneet yrityksessämme hyvin tarkat riskianalyysit. Niitä tehdessäkään pandemian mahdollisuus ei käynyt edes mielessämme, Auno sanoo. Aunon johtaman yrityksen kohdalla hallituksen rajoitukset merkitsivät sitä, että Kelan korvaamat kuntoutukset loppuivat kuin seinään, ja itse maksavat asiakkaat peruivat aikojaan. Yrityksen fysioterapeutit eivät päässeet enää kuntien tai hoivakotien tiloihin hoitamaan asiakkaitaan. Monelle asiakkaalle se tarkoitti erilaisten oireiden pahenemista. – Ehkä siinä kävi siten, että meidän tekemä työ rinnastettiin täydentäviin hoitoihin, jotka eivät ole välttämättömiä. Osa kuntoutustyöstä on kuitenkin sellaista, jota ilman vakavasti sairas ihminen ei yksinkertaisesti pärjää, Oulunseudun Fysioterapian perustaja Sirpa Erho sanoo. Erho näyttää samalla kuvia asiakkaansa turvonneista jaloista, joita hoidetaan kuntouttavalla fysioterapialla. – Jos esimerkiksi näitä jalkoja ei hoidettaisi, pahimmillaan hoidattamattomuus voisi johtaa jalkojen amputoimiseen. Nyt vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevien asiakkaiden hoitojaksoja on aloitettu uudelleen. Hoitotoimet tehdään aina asiakkaan ehdoilla, ja suojautumisesta huolehditaan viranomaisohjeiden mukaisesti. Erho sanoo myös sen, ettei kaikkea kuntouttavaa hoitoa voida tehdä etäyhteyden avulla, sillä osa asiakkaista on sellaisia, jotka on hoidettava paikanpäällä, suojautumisesta huolehtien. Hoivavelka rasittaa taloutta ja ihmisen terveyttä Tulevaisuuteen kasaantuva hoivavelka ei koske vain kuntoutuspalveluita. Se leikkaa läpi koko terveydenhuoltojärjestelmän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi viime viikon perjantaina, että kiireetöntä hoitoa ajettiin alas liian aikaisin eivätkä etäpalvelut ole korvanneet käyntimäärien vähenemistä. – THL:n asiantuntijat arvioivat, että osassa palveluista käyntejä rajoitettiin ja kiireettömiä palveluita peruttiin liian varhaisessa vaiheessa. Kiireettömän hoidon tarve voi muuttua kiireelliseksi, jos hoitoon pääsy viivästyy, THL:n yksikönpäällikkö Kimmo Parhiala sanoi. THL:n tekemän vaikutusarvioinnin tulos on sekin, että mitä pidempään rajoitukset jatkuvat, sitä enemmän palvelutarve kasaantuu ja jonojen purkaminen tulee olemaan vaikeaa. – Jos rajoitustoimia jatketaan loppuvuoden ajan, vaikutukset hyvinvointiin ja koko kansantalouteen ovat merkittävät ja toipuminen kestää kauan, tietoylijohtaja Pekka Rissanen sanoo. Sairaaloissa alkoivat yt-neuvottelut Koska rajoitukset ovat toimineet, ja Covid-19 -potilaat eivät vieneet kuin osan sairaaloiden kapasiteetista, sairaaloissa olisi tilaa hoitaa myös muita potilaita. Odotustilat ovat silti tyhjillään. Sairaanhoitopiireissä, kunnissa ja yksityisissä lääkäritaloissa työt ovat vähentyneet niin paljon, että alalla on alkanut yt-neuvotteluiden kierre. Yt-neuvotteluiden taustalla on muun muassa kiireettömän hoidon alasajo, jonka vuoksi henkilöstön tarve on muuttunut. Esimeriksi Mehiläinen lomautti Länsi-Pohjassa 60 työntekijää, koska kiireetöntä hoitoa on karsittu. Länsi-Pohja tuottaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluita Meri-Lapin kunnille. Yksityisellä puolella yt-neuvotteluita on käynnistetty asiakasmäärän laskun vuoksi. – Kaikkea hoitotoimintaa ei voi laittaa pysähdyksiin sen takia, että sairaalassa hoidetaan myös koronapotilaita. Aikoja peruuttaneet asiakkaat voivat ajatella, että uuden kontrolliajan saa elokuussa, mutta silloin hoitohenkilökunta alkaa pitää kesälomia, jotka ovat mahdollisesti siirtyneet koronan vuoksi. Edessä ovat kaksinkertaiset jonot, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo. Älä peruuta pelon vuoksi kiireetöntä aikaa Lääkäriliiton viesti on selvä: jos on aika varattuna joko kiireettömään leikkaukseen tai perussairauden kontrollikäynnille, aikaa ei kannata perua. Lääkärin vastaanotolle voi mennä, jos hengitysoireita ei ole eikä lähipiirissä ole sairastettu koronaa. Myllymäki muistuttaa, että korona ei suinkaan ole aiheuttanut ihmisille "ihmeparantumisia", vaan sydänvaivat ja muut sairaudet on hoidettava. – Varatusta ajasta kannattaa pitää kiinni, ja jos on epävarma siitä, voiko hoitoon tulla, asiasta voi soittaa ja kysyä hoitoyksiköstä. Pitkäaikaiset sairaudet ja muut oireet kannattaa oikeasti tutkituttaa ja selvittää ajoissa, Myllymäki sanoo. Hammashoidossa tarvitaan koko hammaslääkärikunta Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa kertoo, että myös hammashoidon puolella kiireettömät ajat on pääosin peruttu ja kunnissa hoidetaan vain kiireelliset tapaukset. Virtomaa sanoo, että tulevien jonojen purkamisessa tarvitaan kaikki hammaslääkärit riippumatta siitä, työskentelevätkö ne julkisella tai yksityisellä puolella. Tämä vaatisi hänen mukaan sen, että palvelusetelimalli toimisi niin kuluttajan kuin yrittäjän osalta sujuvasti. – Julkinen puoli ei voi hoitaa kaikkia potilaita, joita sinne olisi tulossa, eikä henkilökunnan kapasiteetti julkisella puolella kasva. Yksityinen puoli on otettava vahvasti tähän mukaan. Ei pitäisi olla iso juttu saada palvelusetelimallia toiminaan kunnolla, hän sanoo. Hammaslääkäreistä kehotettu pitämään samaa suojamaskia Virtomaa palaa vielä erikseen suojamaskipulaan. Hän sanoo, että jossain sairaanhoitopiireissä on esitetty jopa sitä, että hammaslääkärit ja -hoitajat voisivat käyttää samaa suojamaskia eri potilaiden hoitotilanteissa. – Tämä kertoo, ettei hammashoidon erityispiirteitä tunneta riittävän hyvin. Kirurginen suojamaski on aina potilaskohtainen ja hammashoidossa suojauksesta on huolehdittava hyvin, koska veri, roiskeet ja sylki lentävät koko ajan hoitotilanteessa. Lähes puolet kouluterveydenhoitajista siirretty toisiin tehtäviin Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsenkyselyn mukaan 40 prosenttia terveydenhoitajista on siirretty koronan vuoksi toisiin tehtäviin. Suurin osa siirretyistä hoitajista on koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskenteleviä terveydenhoitajia. Myös neuvoloissa työskenteleviä terveydenhoitajia on siirretty toisiin tehtäviin. – Kyselyymme vastanneista terveydenhoitajista noin 40 prosenttia arvioi, etteivät kaikki siirrot ole olleet välttämättömiä, koska omalla paikkakunnalla ei ole ollut epidemiaa eikä välttämättä yhtään korontapausta, Suomen Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää sanoo. Mäenpään mukaan terveydenhoitajien osaamisen kartoittaminen on osa varautumista, mutta samalla toisiin tehtäviin siirrettyjen terveydenhoitajien työ on pois heidän omilta asiakkailtaan, kuten lapsiperheiltä ja koululaisilta sekä heidän perheiltään. Liiton mukaan siirrot muihin tehtäviin tulevat näkymään lisääntyneenä työkuormana myöhemmin. Mäenpään mukaan esimerkiksi kouluterveydenhoitajat olisivat voineet tukea ja auttaa koululaisia ja heidän perheitään poikkeusoloissakin. Siirtojen vuoksi neuvoloissa hoidetaan vain vastasyntyneiden ja taaperoikäisten tarkastukset. Isompien lasten terveystarkastukset ja rokotukset ovat siirtyneet. – Terveydenhoitajat tuntevat perheitä ja heillä on luottamukselliset suhteet perheiden kanssa. He voisivat tukea ja auttaa huolissaan olevia lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Neuvoloissa terveydenhoitajat tukevat myös vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvissä asioissa, Mäenpää sanoo.