Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Rkp:n kaltaista liberaalipuoluetta ei Suomesta löydy, perustelee tuore ryhmänjohtaja Adlercreutz kasvumahdollisuuksia

Ruotsalaisen kansanpuolueen kannatus on perinteisesti mukaillut suomenruotsalaisen väestön osuutta Suomessa. Lauantaina puolueväki miettii keinoja, kuinka viiden prosentin puolueesta tehtäisiin kymmenen tai jopa viidentoista prosentin puolue. Tuore eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz näkee mahdollisuudet poliittisen tyhjiön täyttämisessä. – Suomessa ei ole toista keskustaoikeistolaista liberaalipuoluetta. Iso osa kansasta kokee nämä ajatukset omikseen, Adlercreutz kertoo Lännen Medialle. Myös rkp:n entinen puheenjohtaja Stefan Wallin näkee rkp:n vahvuuden yksilönvapauden edustajana. – Rkp edustaa vapaamielisyyttä, liberaalia demokratiaa ja korostaa vapautta sekä vastuuta, Wallin sanoo. Muutama seikka tukee ajatusta Adlercreutzin ja Wallinin sanoma on sikäli totta, että joillekin suurten kaupunkien porvareille kokoomus on liian konservatiivinen, joten he voisivat äänestää liberaalimpaa puoluetta. Joillekin kaupunkiliberaaleille vihreät on puolestaan liian vasemmistolainen, joten rkp voisi tarjota talousoikeistolaisen vaihtoehdon. Asemoituminen näkyy nyt myös eduskunnassa, jossa rkp siirtyi oikeasta laidasta vihreiden, keskustan, kristillisdemokraattien ja kokoomuksen keskelle. – Istumajärjestysasiassa annettiin ymmärtää, että pelataan puolueita ulos. Siirryimme sinne, missä olemme Euroopan parlamentissa, kuten perussuomalaisetkin, sanoo Adlercreutz. Myös eurovaalien tulos lupaa hyvää rkp:lle. Keskustaliberaali Alde, johon meppi Nils Torvaldskin (r.) kuuluu, kasvatti reilusti vaikutusvaltaansa Euroopan parlamentissa. Stefan Wallinin mukaan rkp voisi nousta kymmenen prosentin puolueeksi liberaaleilla teemoilla. Adlercreutzin mielestä rkp:n pitäisi asettaa tavoitteeksi jopa 15 prosenttia. Mutta se ruotsin kieli Rkp:n kasvun jarruna on kuitenkin ruotsin kieli. Puoluetoimintaan on suomenkielisten ollut vaikea liittyä. Jotta rkp voisi kasvaa, sen pitäisi pystyä houkuttelemaan suomenkielisiä jäseniä ja ehdokkaita ympäri Suomen. – Suomenkielisten houkuttelu on kysymys, joka pitäisi ratkaista. Elävä kaksikielisyys pitäisi saada juurtumaan puoluetoimintaan, toteaa Adlercreutz. Rkp:llä on muutamia ehdokkaita, jotka ovat onnistuneet saamaan ääniä yli puoluerajojen. Adlercreutz Uudeltamaalta on yksi, samoin Eva Biaudet Helsingissä. Vaasassa Joakim Strand on kerännyt huimia äänisaaliita suomenkielisiltä, eikä pidä unohtaa Nils Torvaldsin läpimenoa eurovaaleissa. – Menestys on ollut liikaa yksittäisten ehdokkaiden varassa. Pääviesti kansainvälisyydestä ja globaalista vastuusta pitää saada läpi. Väitän, että rkp on Suomen kansainvälisin puolue, sanoo Adlercreutz. Rehn-ilmiö osoitti mahdollisuudet Presidentinvaaleissa 1994 puolueen ehdokas Elisabeth Rehn sai peräti 46 prosenttia äänistä toisella kierroksella hävitessään niukasti Martti Ahtisaarelle (sd.). – Rehn oli hieno ilmiö, joka kertoi, että iso osa suomalaisista pystyy äänestämään rkp:tä, sanoo Adlercreutz. Nyt ongelmana on kuitenkin, että suuressa osassa Suomea ei ole rkp:n ehdokkaita. Puolueella on edessä kova tehtävä saada toiminta laajennettua. Puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin mukaan puolue aikoo seuraavissa kuntavaaleissa 2021 saada ehdokkaita useampiin kuntiin kuin ennen.