Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Suomi yrittää piiskata EU:ta pelastamaan maailmaa – päästöjä vähentävä ja luontoa säästävä kiertotalous nostetaan ratkaisuksi

Helsingissä järjestetään epävirallinen EU:n ympäristöministereiden kokous torstaina ja perjantaina. Päätöksiä ei epävirallisessa tapaamisessa tehdä, mutta Suomen tavoitteena on pohjustaa päätöksiä, joilla ympäristökriisejä ratkaistaan. Näillä päätöksillä on todennäköisesti vaikutusta eurooppalaisten elämään ja kulutustottumuksiin. Kokouksessa keskustellaan erityisesti kolmesta pääteemasta: ilmastonmuutoksen torjunnasta, biodiversiteetistä eli luonnon monimuotoisuudesta sekä kiertotaloudesta. Ilmastonmuutoksen lisäksi luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja lajikato ovat suuria uhkia. YK:n alainen IPBES-luontopaneeli on arvioinut, että jopa noin miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto tulevien vuosikymmenten aikana. Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) odottaa, että EU:n jäsenmaat ovat ympäristöteemoista samoilla linjoilla. Mikkonen toivoo nopeita toimia sekä sitä, että EU saa muita maita mukaan. – Odotan, että olemme yhtä mieltä suunnasta. Meidän on keskusteltava, mikä on EU:n viesti syyskuussa pidettävään YK:n pääsihteerinilmastokokoukseen. EU:n on oltava jatkossakin suunnannäyttäjä, Mikkonen sanoo. Ympäristöministerit eivät Mikkosen mukaan aio keskittyä esimerkiksi lento- tai muoviveroihin. EU on jo aiemmin päättänyt, että kertakäyttöiset muoviset ruokailuvälineet, pumpulipuikot, pillit ja juomansekoittimet kielletään vuoteen 2021 mennessä. – Muovin kanssa EU on ollut jo nopeasti liikkeellä. Keskitymme ratkaisujen osalta kiertotalouteen, joka auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä lajikadon ehkäisyssä, Mikkonen sanoo. – Juurisyy ongelmiin on luonnonvarojen ylikulutus. On varmistettava, että hyödynnettävät luonnonvarat ovat käytössä pitkään ja niitä voidaan myös käyttää uudelleen. Kiertotaloudessa tavoitteena on valmistaa tuotteet siten, että ne pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään. Lisäksi kulutus perustuisi omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. – Kiertotalouden ratkaisuja on mietittävä seuraavaksi tekstiilien, rakentamisen, liikkumisen ja ruoan tuotannon kohdalla, Mikkonen sanoo. Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Taina Nikula kertoi ministerikokouksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että kiertotalouteen liittyy paljon mahdollisuuksia. – Vain yhdeksän prosenttia käytettävistä materiaaleista kierrätetään. Kymmeniä miljardeja tonneja materiaaleja on kiertotalouden ulkopuolella. Tutkimusten kiertotalouden avulla voitaisiin vähentää 50 prosenttia teollisuuden päästöistä vuoteen 2050 mennessä, Nikula sanoi. Kiertotalous auttaisi myös lajikadon ehkäisemiseen, koska sen onnistuminen vähentäisi uusien luonnonvarojen käyttöä ja säästäisi eläimien sekä kasvien elinympäristöjä. Kiertotalouden ongelmana on se, että sen myötä joidenkin tuotteiden hinnat voivat nousta ja markkinatalouden olisi sopeuduttava siihen. – Tarvitaan uusia bisnesmalleja siten, että myös tietty luksus säilyy, mutta vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella, Nikula toteaa. EU-maat ovat keskenään erilaisissa tilanteissa, sillä maat ovat tehneet erilaisia energiaratkaisuja ja maa- sekä metsätalous ovat myös erilaisia eri maissa. Täydellistä sopua ilmasto- ja ympäristökysymyksissä ei ole, mutta ympäristöministeri Mikkosen mukaan keskustelu on etenemässä siihen, miten ongelmia ratkaistaan. – Kaikki jäsenmaat eivät ole vielä pystyneet sitoutumaan hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Jotkut fossiilisista energialähteistä erityisen riippuvaiset maat kaipaavat välineitä reilun siirtymän varmistamiseksi, Mikkonen selvittää. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alusta vuoden loppuun. Puheenjohtajamaa vie eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä ja politiikka-aloitteita neuvostossa sekä huolehtii EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta. Puheenjohtaja edustaa neuvostoa suhteissa muihin EU:n toimielimiin, erityisesti Euroopan parlamenttiin ja komissioon. Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaan kuuluvat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.