Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Satakunnassa Suomen pisin kaihijono, leikkausta joutuu odottamaan puoli vuotta – Koronan venyttämää jonoa ehdotetaan purettavaksi ostamalla leikkauksia yksityiseltä

Koronakevät on paisuttanut hoitojonoja ennennäkemättömällä tavalla. THL:n raportin mukaan huhtikuun lopussa koko Suomessa oli lähes 8 000 potilasta, jotka olivat odottaneet hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Aiempina vuosina heitä on ollut keskimäärin noin tuhat. Luvut koskevat kiireetöntä erikoissairaanhoitoa, jota järjestetään sairaanhoitopiirien sairaaloissa. Myös Satakunnassa hoitovelkaa on kertynyt. Tämän vuoden huhtikuun lopussa yli puoli vuotta hoitoa odottaneita potilaita oli Satakunnan sairaanhoitopiirissä 758. Vastaavaan aikaan viime vuonna luku oli vain 58. – Keväällä oli koko valtakunnassa poikkeustila ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Sitä taustaa vasten tilanne on säilynyt kohtuullisena. Se voisi olla vielä paljon pahempi, jos koronapotilaita olisi tullut sellaisia määriä, kuin ennusteiden mukaan olisi pitänyt tulla, sanoo sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto . Kun koronaepidemiaa keväällä iski, arvioitiin, että Satakunnassa voisi olla jopa 40–50 koronapotilasta yhtä aikaa sairaalahoidossa, ja tehohoidossa 15. Varautumista tehtiin silloisten arvioiden pohjalta, ja muuta toimintaa vähennettiin, mikä pidensi jonoja. Tilanne on kuitenkin parantunut: kesällä leikkauksia on tehty melkein 50 prosenttia enemmän kuin normaalisti. – Aiemmin meillä oli kesällä vain kuusi leikkaussalia käytössä, nyt on ollut kymmenen, sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sari Sjövall sanoo. Ikääntyneet peruivat leikkauksia, kaihijono kasvoi Pisimmät jonot ovat kaihileikkaukseen. Tilanne on valtakunnallinen, mutta Satakunnan sairaanhoitopiiri pitää tilastossa kärkisijaa. Täällä jono oli THL:n raportin mukaan keskimäärin 117 vuorokautta. Sjövall arvioi, että tällä hetkellä sekä kiireettömiä kaihileikkauksia että ortopedisia leikkauksia joutuu odottamaan puolisen vuotta. Ennen koronaa proteesileikkausten jono oli saatu kutistettua neljään kuukauteen, mutta nyt se on jälleen kasvanut viiden–kuuden kuukauden mittaiseksi. Korona pidensi erityisesti kaihileikkausten jonoa, koska kaihia sairastavat ovat usein vanhoja ihmisiä ja kaihileikkauksessa potilas ja lääkäri ovat hyvin lähellä toisiaan. Kun yli 70-vuotiaille suositeltiin kotona pysymistä ja kontaktien välttämistä, moni perui leikkausaikansa. Yksityiseltä apua jonon purkuun? Ermo Haaviston mukaan ensisijainen tapa päästä jonoista eroon on tehostaa sairaanhoitopiirin omaa toimintaa ja lisätä resursseja niillä aloilla, missä jonoja on. Nyt kuitenkin etenkin kaihijonot ovat venyneet siihen pisteeseen, että johtaja Haavisto aikoo ehdottaa sairaanhoitopiirin yhtymähallitukselle, että piiri ostaisi yksityiseltä puolelta kaihileikkauksia niille potilaille, joiden odotusaika menee yli puolen vuoden. Hintalappu olisi noin 150 000 euroa. Sillä saadaan parannusta tilanteeseen, mutta se ei ole jono-ongelmaan pysyvä ratkaisu. Jonkin toimenpiteen ostaminen sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ei ole tavaton käytäntö: esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on ostanut osan tarvitsemistaan kaihileikkauksista yksityiseltä jo paljon ennen koronaa. Jos kaihileikkauksia päätetään Satakunnassa ostaa, ne ostetaan kotimaakunnasta, joten potilaiden ei tarvitse matkustaa Satakunnan ulkopuolelle leikattavaksi. Yhtymähallitus kokoontuu 31. elokuuta, ja siellä on näillä näkymin tarkoitus päättää asiasta. Miten käy hoitotakuun? Hoitotakuu takaa potilaalle oikeuden päästä julkiseen terveydenhuoltoon tietyn ajan sisällä. Poikkeuslain voimassa ollessa hoitotakuuta ei tarvinnut noudattaa, koska sairaaloiden työvoimaa tarvittiin pandemiaan varautumiseen. Nyt, kun poikkeustila on loppunut, mutta koronan vaikutukset ovat silti tuntuvia, mitä hoitotakuulle tapahtuu? Satakunnan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sari Sjövall kertoo, että asiasta on kokoustettu sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Lopputulos oli se, että asiaan palataan myöhemmin, ja tulossa on siirtymäkausi, jonka pituudesta ei ole vielä tietoa. Siirtymäkaudella hoitotakuun aikarajojen rikkomisesta saisi vain huomautuksia, kun normaalisti sairaanhoitopiirejä voidaan sakottaa, jos ne eivät hoida potilaita määräajassa. – Olen kyllä vakuuttunut siitä, että varmaan heti ensi vuoden alkupuolella hoitotakuuseen aletaan puuttua enemmän, jos ei tule koronan toista aaltoa, Sjövall arvioi. Piirin johtaja Ermo Haavisto uskoo, että vaikka viranomaiset eivät vielä sakottaisi hoitotakuun ylittämisestä, päätös ostaa kaihileikkauksia ulkopuolelta kannattaisi silti tehdä. Hoitotakuu määrää, että hoidontarpeen arviointiin pitää päästä kolmessa kuukaudessa ja jos todetaan, että hoitoa tarvitaan, se pitää antaa puolen vuoden kuluessa. – Vaikka nämä aikarajat ovat lain mukaisia, niin ovathan ne potilaan näkökulmasta kohtuuttoman pitkiä aikoja, Haavisto sanoo. Satakunnan sairaanhoitopiirissä tulevaisuuden tavoitteet ovat hoitotakuun täyttämistä kunnianhimoisempia: hoidontarpeen arviointiin pitäisi päästä kuukaudessa ja toimenpiteeseenkin kolmessa kuukaudessa. – Pääsääntöisesti sairaudet eivät parane odottamalla, vaan pahenevat. Ennen pitkää tullaan tilanteeseen, jossa kiireetön hoito muuttuu kiireelliseksi. ”Vaikka nämä aikarajat ovat lain mukaisia, niin ovathan ne potilaan näkökulmasta kohtuuttoman pitkiä aikoja.”