Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Sipilän kannustava tai kiusallinen huomenlahja Rinteelle: kirkkaasti ylittyneet työllisyyslupaukset

Juha Sipilän hallitus oli epäsuosittu. Se on näin jälkikäteen erikoista, sillä varsinkin talous- ja työllisyystulokset puhuvat puolestaan. Hallitus onnistui näissä tavoitteissa lähtötilanne huomioiden paremmin kuin useat hallitukset pitkään aikaan. Sipilän hallituksella oli vain kaksi numeraalista työllisyystavoitetta: lisätä työllisten määrää 110 000 henkilöllä ja nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Molemmat tavoitteet toteutuivat. Hyvä kehitys perustui maailmantalouden suotuisiin tuuliin ja tekoihin. Työttömyysaste aleni ja työllisyysaste nousi lähes kaikissa Suomen kunnissa. Työllisyysaste ylitti selvästi EU-maiden keskiarvon, ja nousi jo paljon puhutulle pohjoismaisella tasolla, jos työllisyysaste muutetaan kokoaikatyöksi. Avointen työpaikkojen määrä nousi ennätyskorkealle. Vaikuttavin onnistuminen oli pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen reippaaseen laskuun. Kehitys oli hyvä myös meillä. Satakunnan työllisyysaste nousi hallituskauden aikana 67 prosentista melkein 72 prosenttiin. Porissa työttömien työnhakijoiden määrä väheni peräti 2 000 henkilöllä huhtikuusta 2015 huhtikuuhun 2019. Entä tästä eteenpäin? Rinteen hallitusohjelman työllisyysankkurit liittyvät 75 prosenttiin työllisyysasteen ja 4,7 prosenttiin työttömyysasteen saavuttamiseen. Tavoite on kunnianhimoinen. Vastaaviin lukuihin on ylletty viimeksi 1980-luvun lopussa. Rinteen hallituksen onni on, paradoksaalista kyllä, Sipilän hallituksen huomenlahja eli talous- ja työllisyyskehityksen vahva perusta. Hallituksen riski on politiikan sitominen tiukkoihin prosenttilukuihin. Luvut ovat vaarallisia, sillä työllisyyttä kuvaavat mittarit ja laskentatavat ovat manipulointiherkkiä. 75 prosentin työllisyysaste edellyttäisi noin 60 000 työllisen lisäystä. Kolmasosa tavoitteesta täyttyy, jos talous kasvaa odotusten mukaisesti. Hallituksen vastuulle jää noin 40 000 työllisen lisäys. Isoin avoin kysymys on: miten? Vastaus ja vastuu ovat ulkoistettu työmarkkinaosapuolille. Jos talouden reunaehdot heikkenevät, se siirtää maalin paikan kauemmaksi ja tuo keskusteluun epämukavia asioita: työttömyysturvan ja eläkeputken tiukentamista, kiky kakkosen. Työ on suomalaisen hyvinvointimallin perusta, jonka toimivuus liittyy korkeaan työllisyyteen kaikissa ikäryhmissä. Menojen lisäämiseen perustuva jakopolitiikka on perusteltua, jos työllisyystavoitteet toteutuvat. Näkökulmasta riippuen kannustava tai kiusallinen vertailukohta on paljon parjattu Sipilän hallitus, joka piti ja ylitti kirkkaasti työllisyyslupauksensa. Timo Aro Kirjoittaja on Suomen johtava muuttoliiketutkija ja valtiotieteiden tohtori.