Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Työntekijäpulan lisäksi ongelmia on ollut myös johtamisessa ja lääkkeiden käsittelyssä – hoivakotien kanteluista päätöksiä vasta ensi vuonna

Osa alkuvuonna vireille tulleista vanhusten ympärivuorokautista hoivaa koskevista kanteluista ehditään näillä näkymin käsitellä loppuun vasta vuonna 2020. Kanteluita hoitavien aluehallintovirastojen (avi) mukaan tämä aikataulu koskee täysimääräisessä käsittelyssä olevia kanteluita, joihin sisältyvät muun muassa selvityspyynnöt, selvitykset ja kuulemiset. – Kaikki saapuneet kantelut ja epäkohtailmoitukset on arvioitu ja erilaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty riippuen niiden sisällöstä. Lopullisia päätöksiä ei ole vielä kaikista tapauksista, kertoo Lounais-Suomen avin viestintäpäällikkö Tanja Railo . Kantelut käsitellään saapumisjärjestyksessä. Alkuvuonna, sen jälkeen kun epäkohtia ja suoranaisia laiminlyöntejä vanhusten hoivakodeissa oli tullut julki, avit ja terveys- ja sosiaalihuollon valvontavirasto Valvira vastaanottivat satoja uusia kanteluita. Suurin yksittäinen ongelma hoivakodeissa on ollut liian vähäinen henkilöstön määrä. Vikoja on löytynyt lisäksi muiden muassa siitä, miten hoivakoteja johdetaan, miten työvuorolistoja ja potilasasiakirjoja täytetään ja miten lääkkeitä käsitellään. Osa työntekijöistä aloittaa syksyn aikana Myös poliittiset päättäjät heräsivät asiaan. Sipilän hallituksen kevään lisätalousarviossa hoivakotien valvontaan päätettiin osoittaa runsaat 700 000 euroa. Lounais-Suomen aluehallintoviraston kaikista Suomen aveista Lännen Medialle keräämien tietojen mukaan tällä rahalla vanhustenhuollon valvontaan on nyt rekrytoitu seitsemän kokopäiväistä työntekijää ja yksi puolet työajastaan tähän tehtävään käyttävä henkilö. Yksi uusi valvontatyöntekijä on aloittanut Lapin, Länsi- ja Sisä-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen aveissa. Pohjois-Suomessa henkilöluku on tosin pysynyt samassa, kun toinen saman työn tekijä on virkavapaalla. Etelä-Suomen avi sai kaksi uutta tekijää ja Lounais-Suomi puolitoista. Osa uusista työntekijöistä on aloittanut jo keväällä, toiset pääsevät remmiin syksyn aikana. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen on laskenut (Lännen Media 28.2.), että ennen uusien rekrytointien tekoa Suomessa oli lähes 1 600 hoiva-alan valvonnan kohdetta ja aluehallintovirastoilla on 20 henkilötyövuotta niiden valvontaan. Valvirassa ilmoituksia ja kanteluita päätyökseen läpi käyvien tarkastajien määrää lisättiin jo keväällä yhdestä neljään. Yllätyskäynnille pitää olla peruste Aluehallintovirastot korostavat, että hoivakotien valvonta on moniammatillista eli siihen osallistuu tarpeen mukaan esimerkiksi lakimies, lääkäri ja terveydenhuollon ylitarkastaja. – Valvontaa tehdään sekä virastolta että erilaisissa tarkastuksissa, jotka molemmat ovat kokonaisuudessa tärkeitä, viestintäpäällikkö Railo toteaa. Ennalta ilmoittamaton valvontakäynti eli niin sanottu yllätyskäynti voidaan lain mukaan tehdä aina, kun on perusteltu syy. – Ennalta ilmoittamattomalle käynnille lähdetään, jos saamamme valvontailmoitus antaa aihetta epäillä, että epäilty epäkohta voidaan peittää, jos käynnistä sovitaan etukäteen. Näitä tarkastuskäyntejä on tehty tältä pohjalta aikaisemminkin ja tehdään tarpeen mukaan jatkossakin, Railo sanoo. – Jo jokunen viikko on ollut sellaisia, että joka toinen päivä mennään yllätystarkastukselle, kertoi Pohjois-Suomen avin johtaja Hanna Toiviainen helmikuun lopussa. Avit ovat myös ohjanneet kuntia lisäämään valvontaa ja tekemään yllätyskäyntejä. Moni kunta ilmoittikin alkuvuoden jälkeen lisäävänsä näitä ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä. Kunnatkin voivat "ojentaa" palveluntuottajia Avien ja Valviran lisäksi vanhusten- ja vammaistenhuollon yksityisten palveluntuottajien valvontaa tekevät juuri kunnat, jotka ostavat palvelut ja joilla on yksityisten toimijoiden ensisijainen valvontavastuu. Valvira valvoo laajoja ja merkityksellisiä tapauksia sekä ohjaa avien valvontatoimintaa. Aluehallintovirastot vastaavat hoivakotien toimintaluvista, jos hoivakoti on yhden avin alueella. Valvira myöntää luvan, jos hoivakotiyrityksen toiminta on laajempaa. Valviralla ja aveilla on tarvittaessa mahdollisuus asettaa uhkasakkoja tai vaikka sulkea hoivakoti, jos toiminta ei täytä lain vaatimuksia. Kunnatkin voivat “ojentaa” palveluntuottajia. Ne voivat esimerkiksi purkaa palvelusopimuksia. Iltalehden selvityksen mukaan avit tekivät viime vuonna vanhustenhuoltoon liittyvistä valvontatapauksista 118 päätöstä, jotka johtivat toimenpiteisiin. Näistä 51 koski julkisen sektorin toimijoita ja 67 yksityisiä toimijoita. Vaikka huolestuttavia tapauksia on ollut paljon, viranomaiset ovat samaan aikaan muistuttaneet, että suurimmassa osassa hoivakoteja ei ole tavattu ongelmia.