Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Eurovaaleissa pelissä on taloutta, turvallisuutta ja luontoa – populistit haastavat unionin toimintaa

Kärjistäen sanottuna äänestät osasta tulevaisuuttasi, jos äänestät eurovaaleissa. Vaaleissa valitaan edustajat EU-parlamenttiin, jolla on valtaa myös arkeen vaikuttavaan lainsäädäntöön sekä unionin rahoihin. Puolueiden vaaliohjelmien ja EU:n omien vaalisivustojen perusteella EU:n parlamentin on keskityttävä muun muassa siihen, miten talous kasvaa, miten turvapaikkapolitiikkaa hoidetaan ja miten vähennetään energiankulutusta sekä torjutaan ilmastonmuutosta. Muita aiheita ovat muun muassa turvallisuuden takaaminen, puolustusyhteistyö, yksityisyyden suoja, maataloustukien jako sekä luonnonsuojelu. EU on esimerkiksi kieltämässä kertakäyttöisten muovituotteiden, kuten muovisten vanupuikkojen, aterimien, lautasten, ja mehupillien myymisen EU:ssa vuodesta 2021 alkaen, jotta meriin päätyisi vähemmän muoviroskaa. Myös EU:n toiminta ja vallankäyttö on vaaliaihe. Monet Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuvat populistipuolueet haluavat korostaa kansallisvaltioiden asemaa ja sanovat Brysselin päättäjien vaikuttavan liikaa kansallisvaltioiden päätöksiin. Perinteisemmät puolueet kannattavat puolestaan EU:ta ja perustelevat sen hyödyllisyyttä muun muassa vakaalla rauhalla, vapaalla liikkuvuudella ja taloutta auttavilla sisämarkkinoilla. Kriitikoiden mielestä näitä hyviä puolia olisi saavutettavissa nykyistä unionia kevyemmillä järjestelyillä. EU:n puolustajat korostavat puolestaan yhteistyön merkitystä ja sitä, että esimerkiksi maahanmuuttokysymyksiin ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan yhteistyötä unionin tasolla. EU-vaaleissa yli 400 miljoonaa äänioikeutettuja ratkaisee, ketkä ovat mukana tekemässä päätöksiä ja minkälaisten arvojen pohjalta päätöksiä tehdään. Parlamentti ei tee yksin päätöksiä, sillä valtaa on myös EU:n neuvostolla, jossa istuvat jäsenmaiden valtiojohtajat. EU:n lainsäädäntö on hyväksyttävä sekä parlamentissa että neuvostossa, joten päätöksenteko on monipolvista. Parlamentissa päättäjät jakautuvat puoluekantansa mukaan, mutta neuvostossa kunkin EU-maan hallitus ja ministerit ajavat oman maansa etuja. Neuvosto on käytännössä ylin päätöksentekijä ja tekee poliittiset suuntaviivat unionin kehitykselle. Lakiesitykset tulevat puolestaan EU:n komissiolta, jonka neuvosto ja parlamentti valitsevat. Jokaisesta jäsenmaasta tulee yksi komissaari. Komissio on jäsenvaltioista riippumaton elin, joka tekee lakiesitykset parlamentille ja neuvostolle, jotka tekevät päätökset. Kaikesta EU ei voi päättää. Jäsenvaltiot ovat antaneet vain tietyiltä aloilta antaneet päätöksentekovaltaansa unionille. EU:n yksinomaiseen toimialtaan kuuluvat tulliliitto, kilpailulainsäädäntö, euromaiden rahapolitiikka, merien luonnonvarojen säilyttäminen ja yhteinen kauppapolitiikka. Näistä kysymyksistä unioni voi säätää lakeja ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä. Jaetun toimivallan aloilla sekä unioni että jäsenvaltiot voivat säätää lakeja ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä. Jaettuun toimivaltaan kuuluvat sisämarkkinat, osin sosiaalipolitiikka, taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, maatalous ja kalastus sekä ympäristö. Erilaisia tuki- ja täydennystoimia unioni voi tehdä ihmisten terveyden suojeluun, teollisuuteen, kulttuuriin, matkailuun, koulutukseen, urheiluun ja pelastuspalveluihin liittyen. Eurovaalit kiinnostavat kuitenkin ehkä vain noin neljää kymmenestä, jos hyvin käy. Vain noin 42 prosenttia äänioikeutetuista kävi EU:ssa äänestämässä vuoden 2014 eurovaaleissa. Äänestysprosentti on ollut laskussa viime vuosikymmenet. Suomessa liikkeellä oli reilu 39 prosenttia äänioikeutetuista. Laiskinta äänestäminen oli Slovakiassa, jossa vain noin 13 prosenttia äänesti. EU:n parlamentti ja sen vaalit eivät siis kiihota kansaa. Puolueiden ja asiantuntijoiden vakuuttelut tärkeistä vaaleista eivät ole kansaa innostaneet tai sitten iso osa äänioikeutetuista ei vain jaksa, viitsi tai halua kiinnostua aiheesta. Euroopan parlamentti edustaa EU-kansalaisia, koska parlamentaarikot eli mepit valitaan suorilla vaaleilla. Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 15. toukokuuta. Ennakkoäänestys kestää kotimaassa viikon, joten viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tiistai 21. toukokuuta. Äänestäjän on esitettävä selvitys henkilöllisyydestään niin vaalipäivän äänestyksessä kuin ennakkoäänestyksessäkin. Henkilöllisyyden voi todistaa kuvallisella asiakirjalla, esimerkiksi ajokortilla tai poliisin myöntämällä henkilökortilla tai passilla. Selvitykseksi kelpaa myös niin sanottu pahvinen ajokortti, jos vaalivirkailija tunnistaa äänestäjän siinä olevasta kuvasta. Kotimaan ennakkoäänestyspaikkoja on yhteensä 910. Niitä on muun muassa kunnan- ja kaupungintaloissa, kirjastoissa, kauppakeskuksissa sekä posteissa. Ennakkoäänestyspaikkojen osoitteista ja aukioloajoista löytyy tietoja oikeusministeriön vaalisivuilta www.vaalit.fi. Vaalipäivä on sunnuntai 26. toukokuuta. Silloin äänestäjä saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on mainittu hänelle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Vaalipäivänä äänestyspaikat ovat avoinna kello 9–20. Europarlamenttivaalien ehdokkaat ovat samat koko maassa. Lähde: Oikeusministeriö.