Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Liberan työehtokantelun näkymät heikkenivät – EU-komissio päätti jo lopettaa käsittelyn, mutta Libera lähetti lisäperusteita yleissitovuuden purkamiseksi

Liberan kantelu työehtosopimusten yleissitovuuden purkamiseksi Suomessa on edelleen EU-komission käsittelyssä. Libera on pyrkinyt kantelullaan osoittamaan, että Suomi toimii EU-perusoikeuksien vastaisesti salliessaan työmarkkinoille työnantajia ja työntekijöitä koskevat yleissitovat työehtosopimukset. Komissiosta arvioitiin viime viikon perjantaina Lännen Medialle, että kantelua koskevat jatkotoimenpiteet selviävät tulevina kuukausina. Toistaiseksi kantelun menestymismahdollisuuksiin ei oteta kantaa. Hylkäys ja Liberan vastaus EU-komission ensimmäinen vastaus ajatuspaja Liberan kanteluun oli tyly. Komissio ilmoitti 21.10.2019 lähettämässään ilmoituksessa, että kantelun käsittely lopetetaan. Kantelu saapui komissioon reilua vuotta aiemmin, 20.9.2018. Perusteina kantelun käsittelyn lopettamiselle oli se, että Suomen yleissitovuutta koskevat säännökset ovat tarpeellisia työntekijöiden suojelun kannalta. Siksi ne eivät ole ristiriidassa työntekijöiden vapaan liikkuvuuden tai perusoikeuksien kannalta. Libera ei tyytynyt komission päätökseen lopettaa käsittely, vaan lähetti 23. tammikuuta 2020 lisäperusteluja esimerkein, kuinka yleissitovuus vääristää kilpailua, on yleisen edun vastainen ja syrjii järjestäytymättömiä työnantajia. – Ajattelen, että työnantajat ja työntekijät voivat neuvotella järkevästi ilman yleissitovuuttakin, kun lainsäädäntö huolehtii minimistä, sanoo Liberan toiminnanjohtaja Lasse Pipinen . Libera välitti Lännen Medialle molemmat asiakirjat. Työntekijöiden oikeusturva puoltaa yleissitovuutta Komissio perusteli lokakuussa 2019 kantelun käsittelyn lopettamista sillä, että yleissitovat sopimukset kannustavat myös työnantajia vuoropuheluun työntekijöiden kanssa. Muuten olisi vaarana, että työnantajat käyttäisivät rajoituksetta vahvempaa taloudellista neuvotteluasemaansa. Alakohtainen yleissitovuus voi komission mukaan olla vähemmän rajoittava tapa asettaa palkkaa ja työehtoja kuin kaikkia osapuolia sitova kansallinen lainsäädäntö. Komissio ottaa kantaa teknologia-alan työehtosopimukseen, jonka Libera toimitti esimerkiksi. Työehtosopimus suosii työnantajan omaa työvoimaa alihankinnan ja vuokratyövoiman sijaan. Komissio ei pidä tätä kuitenkaan syrjivänä, sillä ehto voidaan perusteella tarpeella suojella omaa työvoimaa riskiltä tulla korvatuksi ja työelämän epävarmuudelta. Komissio pyytää lisäksi Liberalta esimerkkejä, joissa osoitetaan kuinka järjestäytymätön työnantaja on kärsinyt siitä, että sitä koskee yleissitovuus, mutta se ei saa sopia paikallisesti. Libera: Suomessa jäykät työmarkkinat Libera nostaa uudessa vastauksessaan esiin sen, että suurin osa työntekijöitä palkkaavista yrityksistä ei pääse osallistumaan työehtosopimusneuvotteluihin, mutta ne joutuvat noudattamaan muiden neuvottelemia työehtosopimuksia yleissitovuuden kautta. Yleissitovat palkankorotukset eivät rajoitu ainoastaan minimipalkkoihin, vaan myös valmiiksi minimiä korkeampia palkkoja on korotettava. Paikallinen sopiminen mahdollistaa Liberan mukaan järjestäytyneille työnantajille lisäkilpailuedun. Libera arvioi Suomen mallin yhdeksi jäykimmistä maailmassa, ja se estää Suomen työllisyysasteen nousua Pohjoismaiden tasolle. – Suomen kilpailukyky on heikentynyt. Yhteisvaluutan vuoksi ei ole sopeuttamismahdollisuuksia. Työmarkkinoiden joustoa ei ole, Pipinen sanoo. Libera nostaa lisäperusteluissaan esille Palvelualojen työnantajien Paltan ja Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n työehtosopimukset, joissa osapuolet ovat sopineet kaksi eri palkkamallia. Toinen koskee Postia ja toinen Postin kilpailijoita. Liberan mukaan osoitteettoman jakelun palkkamalli on merkittävästi kalliimpi kuin Postin, mikä haittaa Paltaan kuulumattomien ja muun muassa Postin kanssa kilpailevien yritysten edellytyksiä. EU-komissioon voi lähettää kantelun mistä tahansa laista, asetuksesta tai EU-maan toiminnasta, joka kantelijan mielestä rikkoo EU-lainsäädäntöä. Komissio käsittelee vuoden aikana kantelun ja päättää, aloittaako se muodollisen rikkomusmenettelyn kyseistä EU-maata vastaan. Päätös voi kestää kauemminkin, jos asia on erittäin monimutkainen. Kantelun käsittely lopetetaan, jos komission näkemyksen mukaan ei ole rikottu EU-lainsäädäntöä. Komissio voi myös esittää kantelun ratkaisua muualla kuin EU-tuomioistuimessa. Komissio voi viedä kantelun EU-tuomioistuimeen. Tällöin ratkaisun saaminen voi kestää vuosia. Jos tuomioistuin toteaa maan rikkoneen EU-lainsäädäntöä, sen täytyy ryhtyä toimenpiteisiin toimiensa korjaamiseksi. Lähde: EU