Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Euroopan raha-asiat haudataan taloudellisen latinan taakse

Lainan korko, takaisinmaksuaika ja käyttötarkoitus selvitetään tarkoin, kun tavalliset ihmiset hakevat lainaa pankista esimerkiksi 50 000 euroa. Jostain syystä nämä perustiedot eivät kiinnosta poliitikkoja tai lehdistöä, kun EU hakee lainaa vaikka 500 miljardia euroa. Euroopassa perusasiat, kuten rahavirtojen alkuperä, korko ja takaisinmaksuaika piilotetaan poliittisen ja taloudellisen munkkilatinan taakse. Salaamiseen ja itsetehostukseen käytetään monia hienoja termejä kuten Euroopan vakausmekanismi, hätälaina, väliaikainen työttömyysvakuutusjärjestelmä, rahoituksenvakautusmekanismi, rahoitusvakausväline, implisiittinen EU:n talousarviotakaus, ja niin edelleen. Käytännössä totuus kuitenkin on, että Euroopan valtiot ja kunnat ottavat lainaa yksityisiltä rahoituslaitoksilta. Tämä synnyttää jatkuvan rahavirran veronmaksajilta yksityisten pankkien omistajille korkojen muodossa. Vähitellen, korkojen noustessa, monet valtiot ja kunnat ajautuvat vararikkoon, eivätkä pysty maksamaan lainojaan takaisin. Tämän typerän politiikan lopputuloksena Euroopan Keskuspankki (EKP) sitten pelastaa yksityiset riskisijoittajat ostamalla arvottomat velkakirjat täyteen hintaan ja ilman mitään vastiketta. Uusin 750 miljardin hätärahoitus pelastaa lähinnä yksityiset rahoituslaitokset ja niiden omistajat. Todelliseen hätään joutuneita valtioita, kuntia ja yrityksiä se ei juuri auta, koska raha ei päädy talouden normaaliin kiertokulkuun. Miksi ihmeessä Euroopassa keskuspankissa olevaa, yhteiskunnan omistamaa rahaa ei käytetä suoraan valtioiden, kuntien ja yritysten pelastamiseen? Monissa maissa, kuten Kiinassa ja USA:ssa, yhteiskunnan rahoitus hoidetaan käytännössä suoraan keskuspankin kautta, jolloin välikäsille ei tarvitse maksaa mitään. Lisäksi tätä keskuspankilta lainattua rahaa ei ole edes tarkoitus maksaa takaisin. Keskuspankkirahoitusta kutsutaan myös setelirahoitukseksi, jolla on huono maine, koska moni kyvytön hallitus on luonut sen avulla hyperinflaation. Setelirahoitus on viisasten työkalu, joka hallitusti käytettynä tasoittaa talouden vuoristorataa ja luo vakautta yhteiskuntaan, mutta vain jos sitä osataan käyttää yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentämiseen. Nykyinen EU:n rahapolitiikka johtaa valtiot automaattisesti taloudelliseen umpikujaan. Epäluottamus valtioiden velanmaksukykyyn johtaa korkeampiin korkoihin, jolloin maksuvalmius heikkenee ja uudet lainat ovat yhä kalliimpia. Tässä tilanteessa säästäminen on ainoa vaihtoehto, joka taas johtaa lamaan, yritysten konkursseihin ja suurtyöttömyyteen. Suorassa keskuspankkirahoituksessa valtioilla ja kunnilla ei ole huolta korkotason noususta tai takaisinmaksun aikataulusta. Lisäksi kallis ja keinotekoinen erilaisten mekanismien byrokratia jää pois. Kaikista tärkein etu kuitenkin on, että EKP:n raha menee suoraan kulutukseen, joka luo yrityksille kysyntää, parantaa työllisyyttä ja kasvattaa kansalaisten luottamusta talouteen. Koronaepidemia tulee johtamaan ennennäkemättömään elinkelpoisten yritysten konkurssiaaltoon ja massatyöttömyyteen, jos samoja vanhoja myrkyllisiä lääkkeitä käytetään vain suurempina annoksina. Tarvitsemme viisautta oppia vanhoista virheistä, rohkeutta selvittää kryptisten termien takana olevat yksinkertaiset syy- ja seuraussuhteet ja tavallista maalaisjärkeä oikeiden johtopäätösten tekemistä varten. Kirjoittaja on tekniikan tohtori Ulvilasta.