Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

STM:n ylijohtaja: terveydenhuollon priorisoinnissa ei ole kyse hoitamatta jättämisestä

Satakunnan Kansassa 20.9. julkaistussa Pirkko Aallon kirjoittamassa pääkirjoituksessa priorisoinnin uhkaavan ihmisten yhdenvertaisuutta. Kirjoituksessa tuodaan esille, että tiukka priorisointi uhkaa tuottamattomia, eli lapsia ja vanhuksia, sekä loppupeleissä työikäisiä ihmisiä. Päinvastoin kuin artikkelissa annetaan ymmärtää, priorisointi ei tarkoita sitä, että jokin potilasryhmä jätettäisiin ilman hoitoa. Priorisoinnissa on kyse hoitomenetelmien vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tarkastelusta. Nykyisellään terveydenhuollossa on käytössä tautien hoidon tai diagnostiikan menetelmiä, joilla ei ole lainkaan tai on vain vähän vaikuttavuutta. Lisäksi käytössä on menetelmiä, jotka ajan kuluessa ovat vanhentuneet. Markkinoille tulee koko ajan uusia menetelmiä, erityisesti lääkkeitä, joiden vaikuttavuudesta on markkinoille tulon vaiheessa hyvin vähän tutkimusnäyttöä. Usein nämä uudet lääkkeet ovat hyvin kalliita. Yksittäisen potilaan hoito voi maksaa vuodessa puoli miljoonaa tai jopa miljoona euroa. Siksi on tärkeää miettiä, otetaanko lääke tai muu menetelmä käyttöön, ja jos otetaan niin kenelle, millä hinnalla ja milloin käytöstä on syytä luopua. Näiden periaatteiden on oltava samanlaiset kaikissa Suomen sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Periaatteiden on oltava kaikille ihmisille yhdenvertaiset ketään erottelematta. Tätä työtä tekee osaltaan Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko. Se antaa suosituksia siitä, mikä kuuluu kansalliseen palveluvalikoimaan. Potilaiden hoidossa, terveydenhuollon johtamisessa ja poliittisessa päätöksenteossa priorisoidaan koko ajan. Jos priorisoinnin periaatteet eivät ole selkeä ja yhteisesti sovitut, toimintaa johtavat tunteet ja ideologiat. Meidän on varmistettava, että terveydenhuollon resurssien jakaantuminen vastaa yhteiskunnan arvoja. On tärkeää jatkaa keskustelua siitä, kuinka paljon yksittäinen hoito saa maksaa ja miten suunnataan yhteiset, rajalliset resurssit. Se edellyttää, että ihmiset saavat osallistua terveydenhuollon resurssien jakoa koskevaan arvokeskusteluun. Kirjoittaja on osastopäällikkö ja ylijohtaja sosiaali- ja terveysministeriössä.