Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Keski-ikäinen yrittäjä kavalsi Porissa yli 200 ihmisen vakuusrahat, eikä jättisaalis koskaan löytynyt – lasku on lankeamassa vuokranantajille, jotka ovat itsekin uhreja

Lounais-Suomen poliisilaitoksen Satakunnan talousrikosyksikkö on saanut päätökseen massiivisiin mittasuhteisiin paisuneen ja erikoisia piirteitä saaneen, kesällä 2019 paljastuneen vuokravakuusrahojen kavallusjutun tutkinnan. Vyyhdissä oli kyse rikosepäilystä, joka liittyy porilaisen vuokranvälitysfirman toimintaan. Epäillyt rikokset paljastuivat, kun vuokralaiset alkoivat kysellä vakuusrahojensa perään. Välitysfirmaan soittaneet vuokralaiset joutuivat kuuntelemaan nauhoitusta, joka kertoi yrityksen toiminnan lakanneen yrittäjän poismenon vuoksi. Jos yrityksen työntekijän onnistui tavoittamaan, sai vastaukseksi, ettei mitään rahoja ole. Poliisi alkoi tutkia epäiltyä vuokravakuusrahojen kavallusta 16. heinäkuuta 2019. Satakunnan Kansa uutisoi asiasta ensimmäisen kerran reilu viikko tutkintailmoituksen tekemisen jälkeen. Uutiset oudosta rikosilmiöstä aiheuttivat sen, että poliisille alkoi ilmoittautua kiihtyvää tahtia vuokralaisia, jotka olivat löytäneet asuntonsa kyseisen välitysfirman kautta. Uhreiksi ilmoittautui myös vuokranantajia, jotka olivat käyttäneet välitysfirman palveluita. Vyyhti paisui kuin pullataikina. On erittäin harvinaista, että rikoksella epäillään olevan kolminumeroinen määrä uhreja. Tässä jutussa heitä ilmoittautui yli 200. Nyt poikkeuksellisen rikosepäilyn tutkinta on vihdoin valmis. Lopputulos kuitenkaan tuskin miellyttää jättikavalluksen uhreja. Rikoksesta epäilty yrittäjä menehtyi Erikoista tapauksessa on se, että vaikka rikosepäilyinä olivat törkeä kavallus, törkeä veropetos sekä törkeä kirjanpitorikos ja uhrejakin ilmoittautui poliisille yli 200, ketään ei tulla tuomitsemaan Porissa tapahtuneesta vuokralaisten vakuusrahojen kavaltamisesta. Poliisin esitutkinnassa varmistui, että jutussa rikoksesta epäilty henkilö, välitysfirman omistanut vuonna 1961 syntynyt mies oli menehtynyt. – Esitutkinnassa varmistui, ettei sellaista osallista löytynyt, joka voitaisiin asettaa syytteeseen, tapauksen tutkinnanjohtaja, komisario Sari Malinen sanoo. Menehtynyt mies on ainoa henkilö, jota oli syytä epäillä rikoksesta. Koska ainoa epäilty on kuollut, rikosepäilyä ei saateta syyteharkintaan. Poliisi teki asiassa päätöksen esitutkinnan päättämisestä. Yrittäjä laiminlöi yrityksensä kirjanpidon vuosien ajan Vuokranvälitysyhtiön toimintaa pyöritettiin toiminimellä, joka perustettiin jo vuonna 1999. Toiminimen toiminta ilmoitettiin päättyneeksi Kaupparekisteriin 18. syyskuuta 2018. Poliisin tutkimuksissa kuitenkin selvisi, että toiminta jatkui tämän jälkeenkin yrittäjän kuolemaan asti. Yrittäjä menehtyi 24. kesäkuuta 2019. Epäily törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta perustui siihen, että yrittäjä oli laiminlyönyt toiminimensä kirjanpidon kokonaisuudessaan vuoden 2014 jälkeen eikä hän myöskään toimittanut verottajalle tietoja vuoden 2014 jälkeen. Poliisi yritti turhaan metsästää kavallettuja rahoja Vyyhdin keskeisin kysymys on se, mikä on yli 200 vuokravakuusrahansa menettäneen ihmisen anastetun omaisuuden kohtalo. Siihen poliisin esitutkintamateriaali ei anna suoraa vastausta. Kuolleenkin rikollisen rikoshyötyä voidaan hakea menehtymisen jälkeen kuolinpesältä. Porilaisfirman menehtyneen yrittäjän kuolinpesä on kuitenkin varaton. Kavallettujen rahojen kohtalo saattaa jäädä ikuiseksi mysteeriksi. Poliisi on toimittanut yrittäjän kuolinpesän pesänselvittäjälle tiedot asianomistajista ja heidän saatavistaan. Tutkinnanjohtaja Malinen painottaa, että jutussa yritettiin kaikin keinoin jäljittää kavallettuja rahoja ja selvittää, liittyykö kavallukseen rikoskumppaneita. Erikoinen rikostapaus on koskettanut satoja ihmisiä ja vakuusrahojen katoaminen on ajanut useita ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon. Poliisi ei etsinnöistä huolimatta onnistunut löytämään kavallettuja rahoja. Kadoksiin jäänyt kokonaisrikoshyöty on poliisin laskelmien mukaan peräti 170 000 euroa. Kuka maksaa kavalletut vakuusrahat? Kavalluksen mahdollisti nimenomaan se seikka, että vakuusrahat oli maksettu välitysfiman tilille. Todennäköisin vaihtoehto on, että maksumieheksi joutuvat silti itsekin rikoksen uhreiksi joutuneet vuokranantajat. Satakunnan Kansa haastatteli rikosvyyhdin paljastuttua viime kesänä Suomen vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanervaa , jonka näkemyksen mukaan vuokranantajan pitää palauttaa vuokralaiselle vakuus, vaikka rahat tililtä olisivat kadonneet. – Välittäjä ei ole sopimuksen osapuoli. Jos vuokralainen on antanut vakuuden, hänellä on oikeus saada se takaisin, jos vuokria ei ole rästissä, eikä asuntoa ole vahingoitettu, Koro-Kanerva linjasi. Kaikilla vuokranantajilla ei välttämättä ole haluja maksaa rahoja vapaaehtoisesti. Vuokranantajien ja vuokralaisten väliset mahdolliset riidat kavallettujen vakuusrahojen maksamisesta käsitellään tarvittaessa käräjäoikeudessa riita-asioina.