Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Kasviproteiinibuumi ulottuu Kokemäelle – Risten siiloilla on valmistettu proteiinia kotimaisista härkäpavuista jo parin vuoden ajan

Kokemäen Ristellä sijaitsevan, 67 metriä korkean viljasiilon huipulle ei ole korkeita paikkoja kammoksuvalla asiaa. Siilojen katolta näkyy kirkkaana päivänä selvästi noin 15 kilometrin päässä sijaitsevat Harjavallan suurteollisuuspuiston savupiiput. Tuulisena ja kylmänä loppusyksyn päivänä viiman todella tuntee. – Tuolla on varastoalueen vanhin osa, yhteensä yhdeksän siiloa. Niitä alettiin rakentaa vuonna 1937 ja ensimmäiset viljakuormat niihin tuotiin maaliskuussa 1939, toteaa Suomen Viljavan Kokemäen varaston esimiehenä toimiva Timo Kilpivuori , joka itsekin on työskennellyt viljavarastoilla jo vuodesta 1984 saakka. 80 vuotta on pitkä aika. Tuossa ajassa yhteiskunta on muuttunut ja kehittynyt isoin harppauksin. Yksi asia oli kuitenkin nykypäivänä ja tuolloin sama: Kotimaista ruuantuotantoa tarvitaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Sitä millaista ruokaa tulevaisuudessa syödään, voidaan kuitenkin vasta yrittää ennustaa. Yksi nousevista ruuan haaroista on viime vuosien aikana ollut kasvisruoka, johon oleellisena osana kuuluvat myös kasviproteiinit. Kokemäellä kasviproteiinituotteita on tehty vuodesta 2017 saakka. Kaikki lähti tuolloin testikäyttöön tehdystä tuotantolinjasta. – Meillä oli entuudestaan olemassa oleva jauhotuslinja, jolla saimme proteiinin sekä jauhettua että luokiteltua. Kuorintalinja valmistui noin vuoden päästä testilinjaston käyttöönoton jälkeen, toteaa Kilpivuori kasviproteiinituotannon alkuvaiheista. Tätä nykyä Kokemäellä tehdään härkäpavusta proteiinikonsentraattia, jauhoa sekä rouhetta. Härkäpavun ohella proteiinikonsentraattia ja rouhetta valmistetaan myös herneistä. Kilpivuoren mukaan härkäpapujen ja herneiden kuoriminen koneellisesti ei ole helpoin tehtävä. Härkäpapujen kuori on kova ja se pitää kirjaimellisesti hioa pois. – Hionta toimii kuin vanhan ajan kivimylly. Olemme itsekin yllättyneitä siitä, miten haastavaa kuoren hiominen lopulta onkaan. Sataprosenttisen kuorintalaadun saaminen ilman isompaa hävikkiä on hyvin vaikeaa sekä monesti myös taloudellisesti haastavaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Ihmisten ruokailutottumukset muuttuvat hitaasti. Viimeisten vuosien markkinoille ovat saapuneet muun muassa erilaiset hyönteisruuat. Niiden alkumenekki ja -innostus oli kova, mutta kiinnostus on viime aikoina osoittanut laskemisen merkkejä. Myös kasviproteiinivalmisteet ovat viime vuosina olleet kasvava trendi. Niiden tulevaisuuteen uskoo myös Suomen Viljavan toimitusjohtaja Pasi Lähdetie . Hän kuitenkin toteaa, että kaikkien ruokalautasille kasviproteiinituotteet eivät kuitenkaan heti tietään löydä. – Vuonna 2017 nyhtökaura- ja härkäpapuvalmisteet olivat kaikkien huulilla. Silloin tuntui siltä, että olemme oikeaan aikaan liikkeellä oman kasviproteiinituotantomme kanssa. Loppukädessä kuitenkin kuluttaja tekee ratkaisun ostopäätöksestään, mutta teollisuus ja kauppa pystyvät vaikuttamaan valintoihin tuomalla entistä parempia tuotteita kaupan hyllyille saataviksi, kertoo Lähdetie. Hän nostaa hitaan kasvun esimerkiksi kauran. Sen suosio kasvoi vuosien saatossa kasvanut vauhdilla, mutta nykyään kauratuotteet ovat arkipäivää monien ruokapöydässä. – Kauralla meni viitisentoista vuotta, ennen kuin siitä tuli lainausmerkeissä salonkikelpoinen tuote. Uskon, että kauran käyttö yleistyy myös jatkossa, kun markkinoille tulee uusia, entistä parempia kuluttajatuotteita. Gluteenittomia puhdaskauratuotteita on valmistettu Kokemäellä vuodesta 2006 lähtien. Kokemäellä kauralle tehdään kaikki mahdolliset jatkojalostustoimet kuorinnasta aina kuluttajapakkauksiin pakkaamiseen saakka. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Lähdetie nostaa kasviproteiinin esiin myös puhuttaessa proteiiniomavaraisuudesta. Se tarkoittaa täydennysvalkuaisen kotimaisuusastetta, joka on uusimpien raporttien mukaan noin 15 prosentin luokkaa. – Proteiiniomavaraisuuden eteen on tehty Suomessa sekä koko Euroopan alueella paljon työtä, mutta paljon on myös vielä tehtävää. Rehusoija on kotieläinpuolella yhä selvästi suurin lisäproteiinin lähde. Tulevaisuutta kasviproteiinituotteiden puolella voisi siis kuvitella olevan. Suomen Viljavalla on varastopaikkoja ympäri Suomen yhteensä 19. Niissä käsitellään viljaa ja muita tuotteita vuosittain noin kahden miljoonan tonnin edestä. Yrityksen toimitusjohtaja Pasi Lähdetie pitää Kokemäen yksikköä tärkeänä lenkkinä. – Kokemäki on yksi meidän avainyksiköistämme ja olemme viime aikoina panostaneet tänne runsaasti resursseja. Siirsimme tänne muun muassa viljankuivurin muutama vuosi takaperin. Myös varastoesimies Kilpivuori kehuu oman yksikkönsä toimintaa ja resursseja. Tällä hetkellä työntekijöitä alueella toimii 16. – Tänne on vuosikymmenten aikana rakentunut hyvät työfasiliteetit. Meillä on myös ammattitaitoista työvoimaa. Jos meille tuodaan pihaan jyväkasa, jokainen tietää mitä sille pitää tehdä, kiteyttää Kilpivuori. "Loppukädessä kuitenkin kuluttaja tekee ratkaisun ostopäätöksestään. Pasi Lähdetie Suomen Viljava Oy:n toimitusjohtaja Kokemäen viljavaraston suunnittelu aloitettiin vuonna 1937. Ensimmäinen, yhdeksän siiloa kattanut siilosto valmistui vuonna 1939. Siemenlaitoksen siiloston rakentaminen alkoi 1974. Viimeisimmän, suursiiloston rakentaminen alkoi 1979. Kuitutehdas ja elintarvikekuorimo valmistuivat vuonna 2000.