Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Budjettineuvotteluja vetävä Lintilä: Suomi pois näivettymisen tieltä – tarvitaan sekä investointeja että työntekijöitä

Politiikan syksy alkaa tällä viikolla, kun valtiovarainministeriö kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona neuvottelemaan valtion ensi vuoden budjetista. Valtiovarainministeriö valmistelee vuoden 2020 tulo- ja menoarviota kansainvälisen kauppasodan uhan paineiden alla. Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan mitään dramaattista vaikutusta Kiinan ja Yhdysvaltojen välisellä kauppasodan uhalla ei ole, mutta tilanne on huomioitava. – Mahdollista on että mennään talouskasvuun, joka jää ennusteista, jos uhkakuvat eskaloituvat. Siitä huolimatta talouskasvu on perinteisen suhdannevaihtelun piirissä. Nyt ollaan matalamman kasvun ajassa. Tilannetta ei voi verrata finanssikriisin jälkeiseen aikaan, jolloin bkt sukelsi miinus yhdeksän prosenttia. Valtiovarainministeriö on ennustanut Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia. Yritykset tarvitsevat ennustettavuutta Lintilän mukaan hallituksen tärkein tehtävä on tuoda vakautta kansalliseen talouspolitiikkaan. – Meidän tehtävä on poistaa epävarmuutta kansallisesta talouspolitiikasta ja tuoda uskoa ja luottamusta yrityksille ja ihmisille heidän talouteensa. Lintilä muistuttaa, että Suomessa on iso investointivaje. Kun yritykset tekevät omia päätöksiään investoinneista, täytyy olla ennustettavuutta. – Puhutaan paljon myös syntyvyyden laskusta. Ihmisillä pitää olla luottamus siihen, että kun he perustavat perheen, heillä on mahdollisuus työllistyä ja saada julkisia palveluja ja elää sellaisessa Suomessa, jossa ilmastonmuutokseen on vastattu. Vakautta ja luottamusta hallitus luo Lintilän mukaan sillä, että talouspolitiikan raameista pidetään kiinni. Pääpilareina ovat julkisen talouden tasapaino vuonna 2023 ja työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin hallituskauden aikana. Paineita toteuttaa menolisäyksiä Kaikki keinot työllisyysasteen nostamiseksi on etsittävä, koska niin sanotut helpot keinot on käytetty. Valtiovarainministeriön neuvottelussa työllisyyskeinoja ei linjata, vaan ensimmäistä listaa odotetaan työllisyyden työryhmiltä hallituksen syyskuun puolivälin budjettiriiheen. Hallitusneuvotteluissa sovittiin 1,2 miljardin pysyvistä menolisäyksistä ja 3 miljardin euron kertaluonteisista investoinneista. Valtiovarainministeriö käy nyt läpi menolisäysten jaksotuksia. – Paineita ja toiveita on lähteä hyvinkin voimakkaasti liikkeelle. Ei voida tehdä niin, että kaikki tulee heti ensi vuodeksi, koska silloin rikotaan EU:n komission budjettiraameja. Lintilä sanoo, että tietyt sosiaaliturvan parannukset tehdään muun muassa pienimpiin eläkkeisiin ja opiskelijoille. Lisäksi katsotaan toimia, joilla pystytään parantamaan työllisyyttä ja investointeja. Lintilä painottaa, että kolmen miljardin euron pysyvät investoinnit ovat kertaluonteisia, eivätkä jatkuvia. Varat investointeihin on tarkoitus kerätä valtion yhtiöomistuksista. Julkisuudessa on myös väläytetty, että investointeja kannattaisi rahoittaa velkarahalla, kun korot ovat nollassa. – Se on selvä, että velkarahalla investointeja ei tulla tekemään. Käsitykseni on, että korkotaso on poikkeustilanne, vaikka jotkut sanovat, että tilanne olisi uusi normaali. Suuria veroremontteja ei esitetä. Lintilän mielestä pieni palkkaverotuksen kiristyminen hoitunee osittain työttömyysvakuutusmaksujen tasoa pudottamalla. Ministerikierrätys ehkä edessä Lintilä aloittaa budjetin valmistelun, mutta ei ole varmaa, kuka keskustasta prosessin vie loppuun. Puolue valitsee puheenjohtajan syyskuussa ja on mahdollista, että myös ministerin tehtäviä kierrätetään. Puheenjohtajaksi ovat ehdolla elinkeinoministeri Katri Kulmuni ja puolustusministeri Antti Kaikkonen . – Minä teen näitä hommia niin kauan kuin niitä on. Sitten teen seuraavia hommia, joita on. En ota kantaa siihen, voiko puolueen puheenjohtaja olla joku muu kuin valtiovarainministeri. Valtiovarainministeriön sisäinen budjettineuvottelu 13-14. elokuuta. Ministeriöt saavat 16. elokuuta valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen ja se julkaistaan osoitteessa budjetti.vm.fi. Ministeriöiden ja vm:n väliset neuvottelut 28-29. elokuuta. Hallituksen neuvottelut talousarviosta ja julkisen talouden suunnitelmasta 17-18. syyskuuta Säätytalolla. Eduskunta aloittaa budjetin käsittelyn lokakuussa ja käsittely vie käytännössä syyskauden.