Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Suomalaisten elinikä pitenee, mutta psyykkinen pahoinvointi lisääntyy – Nyt on hyvän mielenterveyden aika

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteet ovat muutoksessa. Elämme yhä kauemmin, mutta psyykkinen pahoinvointi lisääntyy. Joka toinen meistä sairastuu joskus elämänsä aikana mielenterveyden häiriöön. Mielenterveyden häiriöt ovat kallein kansantautimme. Niiden kustannus on noin 11 miljardia euroa vuodessa. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja neljännes sairauslomapäivistä on mielenterveysperusteisia. Vaikka suuri osa suomalaisten tautitaakasta johtuu mielenterveyden häiriöistä, yhä pienempi osuus terveydenhuollon käyttömenoista kohdistuu mielenterveyspalveluihin, viimeisten tietojen mukaan vain 4,3 prosenttia. Näistäkin voimavaroista suurin osa kohdistuu myöhäisiin korjaaviin palveluihin, vaikka varsinkin mielenterveyttä edistävät, ehkäisevät ja varhaiset toimet on todettu kustannusvaikuttaviksi. Hyvä mielenterveys on voimavara, joka kantaa ja myös tukee ihmisten ja yhteisöjen tuottavuutta. Investoinnit mielenterveyteen on todettu erittäin kustannusvaikuttaviksi. Mielenterveyttä tuetaan parhaiten hyvin yhteen sovitetussa palvelujärjestelmässä, jossa asiakas kohdataan kokonaisvaltaisesti. Pirstoutuneissa palveluissa perheiden ja yksilöiden ongelmia hoitaa moni eri toimija. Osasyy tähän on mielenterveyden häiriöihin vahva yhteys muihin ongelmiin, kuten fyysisen terveyden ongelmiin, köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Pirstoutuneet palvelut ovat kuitenkin vähemmän tehokkaita, ja seurauksena syntyy runsaasti kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Hyvin toimivassa palvelujärjestelmässä ongelmiin päästään puuttumaan ennen niiden pahenemista. Tämä edellyttää ihmisten lähellä saatavia kynnyksettömiä mielenterveyspalveluja, joissa on tarjolla myös psykoterapiaa, ei pelkkää lääkehoitoa. Kansalaisaloite terapiatakuusta pyrkii tähän. Perustasolla psykoterapia tarjoaa tehokkaan avun oireilun alkuvaiheessa ennen ongelmien monimutkaistumista. Mielenterveyden häiriöiden yleisyydenkin takia avun tulee olla helposti saatavilla siellä, mistä muutenkin haetaan apua, eli peruspalveluissa. Mielenterveyspalvelujen valtavirtaistaminen terveys- ja sote-keskuksiin vähentää mielenterveyden ongelmiin liittyvää stigmaa ja helpottaa avun saantia. Perusterveydenhuollossa ja myös oppilashuollossa tulee olla mielenterveysalan ammattilaisia, jotka tarjoavat matalalla kynnyksellä välitöntä apua ilman leimautumista. Psykiatria ja muut erityispalvelut toimivat tukena. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuolto ei saa nojautua vanhentuneeseen käsitykseen ihmisten tarpeista. Psykososiaaliset ongelmat ovat nousseet merkittävämmäksi hyvinvoinnin uhkaksi. Uudistukset jotka eivät tätä huomioi, ovat väärin suunnattuja. Kun sotea uudistetaan, tulee huomioida, että mielenterveyspalveluja uudistettaessa painopiste tulee olla peruspalvelujen vahvistamisessa. Kun suuri enemmistö hoitoa tarvitsevista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa, hoidon saatavuus paranee, jonot erikoissairaanhoitoon lyhenevät ja kustannukset pysyvät kurissa. Kristian Wahlbeck on Mieli Suomen mielenterveys ry:n kehitysjohtaja. Jaana Suvisaari on yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Mielenterveysyksikössä. palaute@lannenmedia.fi