Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Maatalous on vihervasemmiston mediapolitiikan kestokohde

Suomen voimakkaasti vähenevä viljelijäkunta on helppo maali poliitikkojen mediaiskuille. Kukaan ei nouse puolustamaan kotimaista ruuantuotantoa. Valitettavasti akateeminen maataloustutkimuskin on vaihtanut leiriä. Tutkijan työpaikka on varmempi, kun ollaan punavihreän ympäristöliikkeen hegemonisen ryhmäajattelun suojassa. On käsittämätöntä, että Suomen ilmastomuutoksen torjuntasuunnitelmat kohdistetaan virheellisesti lähes kokonaan kotimaiseen maataloustuotantoon, vaikka kansainvälisesti meidän toimiva ruokaketju ja uusiutuvat metsät ovat malliesimerkkejä hiilidioksidin tehokkaasta sidonnasta. Suomen energiantuotanto, liikenne maalla, merellä ja ilmassa, väylät, rakentaminen, kaupungit, asuminen ja suomalaisen ihmisen tapa elää, eivät ole ilmeisesti ollenkaan esisijaisia ilmaston lämpenemisen torjunnassa. Piskuinen maataloustuotantomme pitää saada jostakin ideologisesta syystä täysin polvilleen. EU:n maatalouspolitiikka, direktiivit, EU- valvonta ja byrokratia eivät nykyhallitukselle riitä. Punavihreän hallituksemme tekniikka on ovela. Nostetaan yksi avainsana mediaan kerrallaan. Sitä aletaan myllyttää uutisissa ja ajankohtaistoimittajien kautta. Mukaan uutisointiin astuu luotto professoreja todistamaan TV-uutisiin kulloisenkin sanan kohtalokkuutta Suomelle. Käytetyt sanat voivat olla hyvin tuttuja, kuten fosfori, lannoite, liha, karjanlanta (ei ihmislanta), turve, turvepellot, metsä, metsätalous, puunpoltto. Sekaan käytetään ”hienoja” sanoja, joita meidän kansalaisten ei ole tarkoituskaan ymmärtää. Niitä ovat esimerkiksi hiilinielut, hiilijalanjälki, ennallistaminen, biosysteemipalvelut, biodiversiteetti. Tällä teatterilla mustamaalataan maatalouden osa-alueet yksi kerrallaan saastuttajiksi ja jokaisen synnytetyn kohun jälkeen media tekee ”tutkimuksen”, miten viesti on suureen yleisöön tehonnut. Jos kansa tykkää, jatketaan iskuja entistä röyhkeämmin ja ääniä ropisee. Edustuksellinen demokratia, jota Suomessa eduskunta edustaa, on pahasti sivuraiteella. Nyt politikoidaan mediassa. Tosiasiassa, jotta voimme vähänkin vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen, päätösten ja toimenpiteiden tulee olla vähintään koko EU-aluetta koskevia ja samanaikaisia. Silloin toimet olisivat laaja-alaisia, maatalous kantaisi osuutensa oikeissa mittasuhteissa, koska muut EU- maat arvostavat terveesti omaa maataloustuotantoaan. Koronakriisi osoitti kotimaisen ruuantuotannon tärkeyden ja samoin metsien ja metsäteollisuuden merkityksen Suomen talouden selkärankana. Näitä pitää puolustaa, vaikka se ei ole muodikasta. Jukka Tuori Agronomi, Huittinen