Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Naisten asema paranee niin johtamalla kuin juoksemalla

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään jälleen maaliskuussa. Se on virallinen juhlapäivä useissa maissa ja joissakin maissa päivällä on jopa yhtä vahva maine ja sija kuin äitienpäivällä. Naisten asema ja oikeudet ovat nykyisin lähes samalla tasolla kuin miesten. Aina näin ei ole ollut ja historiasta löytyykin monta vahvaa naisvaikuttajaa, jotka omalla toiminnallaan ovat edistäneet naisten asemaa yhteiskunnassa. Varsinkin politiikan, kulttuurin ja urheilun saralta historia tunnistaa monta vahvaa naisvaikuttajaa. Tunnetuin vaikuttajanainen meillä Suomessa on Minna Canth. Lieneekö sattumaa, että myös maaliskuussa vietetään Minna Canthin päivää, joka on myös virallinen liputuspäivä (19.3.). Historia ja nykypäivä tuntee kansainvälisesti myös monia muitakin vaikuttajanaisia, jotka omalla toiminnallaan ovat muuttaneet kulloinkin vallalla olevia naiskäsityksiä tai naisten oikeuksia. Yksi tällainen nainen on Kathrine Switzer. Hän osallistui vuonna 1967 ensimmäisenä naismaratoonarina Bostonin maratonille ja kisajärjestäjä teki kaikkensa, ettei Switzer pääsisi maaliin asti. Hänet yritettiin väkivalloin keskeyttää ja myöhemmin Switzer kertoo, miten hän koki kauhua koko maratonin ajan häneen kohdistuvan uhkaavan toiminnan vuoksi. Nainen voi olla myös huipputason e-urheilija. Kati Haapanen eli MereKat on viime päivinä kertonut oman tarinansa pelimaailmasta ja siten raivannut naiseudelle tilaa ja vahvistanut naisten oikeuksia uudella alueella. MereKatin tarina kertoo naisvihasta pelialalla. Rohkealla toiminnalla Haapanen on jo nyt muuttanut naisten asemaa e-urheilun saralla. Suomen hallituksen nykyiset vahvat alfanaiset ovat mainio esimerkki naiskuvan ja naiseuden uudelleen määrittelystä. Hallitustamme johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita. Nuori nainen voi siis toimia mainiosti politiikan johtopaikalla, vaikka aluksi kutsuimmekin Suomen pääministeriämme tuttavallisesti Sannaksi. Edellistä Suomen pääministeriämme kutsuttiin useimmiten sukunimellä, kuten häntä edeltäneitäkin miesministereitä. Kun naisvoima törmää yhteiskunnan lasikattoihin tai lasiseiniin, syntyy tällaisia outoja tilanteita, jossa naisministereitä kutsutaan tuttavallisesti etunimillä Maria, Katri, Liv. Lyhyt katsaus valtakuntamme juoksutapahtumiin paljastaa, että kaikilla ikäsarjojen naisilla ei ole mahdollisuutta juosta kisoissa omassa ikäsarjassaan. Miehillä tilanne on toinen. Vaikkakin ikäsarjojen naisia varmasti onkin miehiä vähemmän, ei tämä käytäntö varmastikaan rohkaise naisia osallistumaan. Kukapa 60-vuotias haluaisi juosta kilpaa 40-vuotiaiden sarjassa? Tai 50-vuotias yleisessä sarjassa 30-vuotiaiden naisten kanssa? Mistä löytyy Kathrine tai MereKat muuttamaan juoksutapahtumien naisten ikäsarjajakoa? On ihanaa elää yhteiskunnassa, jossa naisten oikeudet ja asema ovat lähes samalla tasolla kuin miesten, mutta toki pieniä tekoja tarvitaan jatkuvasti. Politiikka, kulttuuri ja urheilu muuttuvat sekä naiseus sen mukana; Minnoja, Kathrineja, MereKatteja ja Sannoja tarvitaan jatkossakin, jotta naisen asema ja oikeudet yhteiskunnassa säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Krista Virtanen-Olejniczak, Teija Österlund ja Piia Kaaresmaa Satakunnan Vihreät Naiset ry