Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

"Jos joku koettiin pehmoksi, häntä homoteltiin" – Alpo Suhoselta tyly arvio jääkiekon äijäkulttuurin synkästä puolesta

– Kun joku väittää, ettei homoseksuaalisia kiekkoilijoita ole olemassa, se ei tietenkään pidä paikkaansa – mutta on siinä totuuttakin. Nimittäin jos nuorena, puberteetin jälkeen pelaat kiekkoa ja tiedostat, että seksuaalisuutesi on erilainen kuin pelikavereilla, se on johtanut siihen, että suurin osa (homoseksuaaleista kiekkoilijoista) on lopettanut. Näin arvioi Alpo Suhonen , kaiken kiekkomaailmassa nähnyt ja kokenut ajattelija. – Jääkiekko on itse aiheuttanut sen, että moni on lopettanut nuorena. Varmaan tämä koskee muitakin lajeja, varsinkin palloilulajeja. Suhosen näkemys on jääkiekkoa kohtaan todella raaka. Iso kysymys: kuinka paljon lahjakkuuksia laji on hukannut? Vielä isompi kysymys: kuinka moni seksuaalivähemmistön edustaja on tullut loukatuksi lajiin pesiytyneen kulttuurin takia? – Totta kai nuori valitse sellaisen lajin, jossa on hyväksytty ja kunnioitettu, Suhonen painottaa. – Seksuaalisuus on ihmisen intiimein ja herkin alue. Sen takia hylätyksi tuleminen on ihmisen olemassaololle raskas isku. "Uusi aikakausi” Homoseksuaalisuus jääkiekkoilussa -teema ponnahti pinnalle viikonloppuna. Janne Puhakka , entinen liigakiekkoilija, kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa homoseksuaali. Puhakka on ensimmäinen huipputasolla pelannut suomalaisjääkiekkoilija, joka on kertonut julkisesti kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Jääkiekon kulttuuri on ollut perinteisesti äijämäinen ja kovuutta arvostava. Homovitsit eivät ole pukukopeissa harvinaisia. – Nyt vastassa on uusi aikakausi, johon kuuluvat metoo, homoseksuaaliset avioliitot ja vapautumisen ilmapiiri, Suhonen miettii. – Uudet sukupolvet, nämä 1990- ja 2000-luvuilla syntyneet, ovat tulleet aivan toisenlaiseen maailmaan kuin meikäläiset. Suhonen, 71, tapasi Puhakan, 24, Ylen aamun studiossa maanantaina. – Hänellä on todella vahva itsetunto, Suhonen toteaa. – Se on se kolmas elementti, joka tarvittiin (ulostuloon). Homottelua Suhonen on valmentanut Suomen maajoukkuetta sekä useita eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia huippuseuroja. Pelaajaurallaan hän edusti Karhuja, Ässiä, Jokereita ja Forssan Palloseuraa. – Aikoinaan se oli sellaista, että jos joku koettiin pehmoksi tai pehmeäksi, häntä homoteltiin, Suhonen kertoo. – Sitä tapahtui peleissä ja pukukopeissa. Suhosen mukaan homo-sanan käyttö on todella rajua ja yleistä erityisesti kovuudestaan tunnetuissa Pohjois-Amerikan farmisarjoissa. – Yllätyin. Se oli siellä (AHL ja IHL) hyvin yleinen sana, hän kertoo. – Tietenkään homo-sana ei aina viittaa seksuaalisuuteen, vaan sitä käyttämällä halutaan olla inhottava. ”Ei riitä, että...” Suhonen odottaa jääkiekkovalmennuksen ja -valmentajuuden uusiutumista. – Ei riitä, että valmennetaan teknistaktisesti ja fysiologisesti, vaan huippu-urheilija pitää osata kohdata kokonaisvaltaisesti: myös älyllisesti, emotionaalisesti ja seksuaalisesti, Suhonen evästää. – Ilmapiirin pitää palvella peliä ja urheilua. Muutos vaatii paljon jääkiekon valmentaja- ja johtamiskulttuurilta. Taiteen puolella homoseksuaalisuus ei ole ollut piilottelua tai kummastelua aiheuttanut asia tuhanteen vuoteen, kuten Suhonen kärjistää. – Jääkiekon suljettu äijäkulttuuri on aikansa elänyt, Suhonen napauttaa. – Toivottavasti tämä nyt avautuu paremmaksi, ettei kenenkään tarvitse lopettaa jääkiekkoa seksuaalisen suuntautumisensa takia.