Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Unien arkeologiasta urbaaniviidakkoon – rakennettuun, raunioituvaan ja ruokkoamattomaan

Kuvataide Kirsi Backman: Univiestejä. Milla Kuisma & Ville Räty: Yhteinen horisontti. Poriginal galleria 1. syyskuuta saakka. Kirsi Backmanin keramiikassa lähestytään aikojentakaista mystiikkaa monesta maantieteellisestä suunnasta. Työt vaikuttavat saapuneen Poriginal gallerian alakertaan shamaanien mailta tai Lapin noitien asuinsijoilta. Samalla kun teoksissa aistii lisäksi keltit ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansan toteemieläimet, talo- ja tornirakennelmat näyttäisivät ammentaneen tyylillisiä esikuviaan Lähi-idästä. Historiatietoisessa metallikeramiikassa on juureva tuntu, arvoituksellisten eläinveistosten katseissa rauhantahtoinen viisaus. Henkien maailma vaeltaa täällä universaalina, jos muoto teoksissa vaihteleekin. Backman unien arkeologina rakentaa näyttelyynsä yhtäaikaisesti tutun ja vieraan pienoismaailman, jonka tunnelmaa tahdittavat hilpeän materiaalisen alkuperän omaavat romumetallilinnut, hovin kopea kuningatar ja lukuisat ketunkuonoiset tietäjähahmot. Ei tarvitse olla egyptologi nähdäkseen olennoissa pilkahduksen hautoja suojelevaa jumalaa, Anubista. Juuri tässä viehkosti tarjoillussa tunnistettavuudessa on taiteilijan käsiala vahvimmillaan. Teoskokonaisuuden kieli on erikoinen ja omansa. Ruosteenruskean terrakottauniversumin vastapainoksi avautuvat kuvataiteilijapariskunta Milla Kuisman ja Ville Rädyn yläsalin näyttelyyn maalaamat horisontit terävinä ja räväköinä. Taiteilijoiden yhteinen horisontti maalailee esille nyky-ympäristömme monet puolet: rakennetun, raunioituvan ja ruokkoamattoman, monin tavoin tarvitun ja tarpeettoman, toisiaan täydentävän. Öljy- ja akryylimaisemien päähenkilöinä vuorottelevat yhtenevällä paletilla väritetyt viileänkulmikas arkkitehtuuri ja ronskiksi riehaantunut kasvimaisema kuin sarjakuviksi aseteltuina. Veikko Halmetojan kuratoiman näyttelyn teoksissa ihminen on poistunut näkökentästä, kenties tietoverkkoihin täysin sulautuneena. Räty kuvaa korkeita, kiiltäviä ja vaarallisennäköisiä rakennuksia taidokkaasti. Teletornit linkoavat taivaalle viestejään näkymättömien ääniaaltojen risteillessä ilmatilassa, olennaisimpana se mikä kulkee maiseman ulottumattomissa, näkymättä. Ajattelen, miten modernissa viestintäteknologiassa elävät yhtä aikaa tulevaisuususko ja hyödyttömäksi tekevä vanhentuminen. Mutta luonto – se tekee mitä tahtoo! Kuisman roiskeisissa repalekollaaseissa elää tuo ilotulitus ja energia. Elokuun lopulla ajatuksiin käykin päättyvän kesän kunniakas grande finale – vielä kerran vapaudelle, värivalojen kera, maljannosto kesyttömälle luonnolle ennen siirtymistä kuriin ja kontrolliin. Kiitoksena puille, pensaille ja kukkien tuoksulle, villin maiseman voimalle täydellisesti antautuen, kuten Milla Kuisman teokse n Unohdettujen unien majatal on selälleen keikahtanut sinilintu.