Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Satakunnan rataverkko vaatii pohdintaa ja rahaa

Suomen olemassa oleva rataverkko vaatii korjausrahaa ja paljon. Minne rahaa käytetään? Onko miljardihanke Turku–Helsinki tunnin juna pop, vai voitaisiinko suunnata resursseja tavaraliikenteeseen raiteilla? Vuonna 1981 katkaistiin Länsi- ja Itä-Suomen välinen rataosuus väliltä Haapamäki–Pori. Radan länsipäässä isot satamat kuten Rauma, jonne parastaikaa rakennetaan lisää satamakapasiteettia ja vientiin tähtäävää suursahaa, jonka puuntarve tulee olemaa jättiluokkaa. Porin Mäntyluoto on vilkas tuonti- ja vientisatama. Porin Tahkoluodon syväsataman kautta kuljetetaan Siperian kivihiiltä maailmalle. Radan länsipäähän sijoittuu myös metallien jalostamisen keskus Harjavalta, jonne Basf on rakentamassa sähköautojen akkumateriaalien jalostustehdasta. Rikastettavat malmit, raakapuu, Itä-Suomen teollisuuden kuljetukset sekä Venäjän transitoliikenne kuormittavat heikkokuntoista Tampere–Pori-rataa. Haapamäki–Pori-radan uudelleen avaaminen toisi raideliikenteelle lisää kapasiteettia, lyhentäisi matka-aikoja ja siirtäisi liikennettä pois maanteiltä. Parkanon kautta rakennettu Oikorata olisi Haapamäki–Pori-radalle merkittävä yhteys pohjoisen ja etelän suuntaan. Jukka Kuusiston esiin nostama URPO-hanke, Uusikaupunki–Rauma–Pori-rata olisi Haapamäki-radan jatkeena lottovoitto koko Satakunnalle ja maakunnan vientiteollisuudelle. Suomen valtio omistaa Haapamäki–Pori-radan maapohjan ja vesistöjä ylittävät sillat. Vanha ratapohja ja osittain rataakin on olemassa. Vanha pohja ei kestä tämän päivän liikennettä, mutta nykyaikaisin menetelmin rautatien rakentaminen on nopeaa, etenkin kun uusia linjauksia ei tarvita eikä maa-alueita tarvitse hankkia. Sähköistettynä hanke on nähtävä merkittävänä ympäristötekona. Itäratahanketta Porvoosta Kouvolaan ajetaan monen kaupungin ja kansanedustajan voimin. Täällä lännessä pitäisi tehdä samoin, tai pistää paremmaksi. Harri Varpomaa Pori