Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Asiantuntija: Iranin ydinsopimuksen ehtojen rikkomisella eniten vaikutuksia Iranin ja Euroopan suhteisiin

Iranin maanantaisella ilmoituksella, jonka mukaan se on ylittänyt ydinsopimuksessa asetetun rikastetun uraanin rajan, on monenlaista poliittista merkitystä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola . – Yksi näkökulma on se, että Iran rikkoo sopimusta. Toinen puolestaan on se, että presidentti Donald Trump veti Yhdysvallat pois sopimuksesta ja Iran uskoo, ettei se saa höllennyksiä pakotteisiin, hän sanoo. Iran ja kuusi maata solmivat ydinsopimuksen vuonna 2015. Siinä määriteltiin, että maalla saa olla hallussaan enintään 300 kiloa rikastettua uraania. Maanantaina Iran kertoi, että se on ylittänyt rajan. Ilmoitus ei tule yllätyksenä, sillä Iran ilmoitti jo kesäkuun puolessa välissä, että se ylittää rajan lähiaikoina. Iran on uhannut rikkoa sopimusta myös muilta osin, elleivät jäljellä olevat osapuolet auta kiertämään pakotteita. Maa on uhannut alkaa viikon päästä rikastaa uraania puhtaammaksi kuin sopimuksessa sovittu puhtaustaso. Tämä on 3,67 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Iranilla olisi kohta käsissään ydinase. Siihen vaadittaisiin 90-prosenttista uraania. Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta keväällä 2018 ja palautti samalla Iranin vastaiset pakotteet. Muut sopimuksessa mukana olleet maat sen sijaan noudattavat sopimusta yhä. Nämä maat ovat Kiina, Britannia, Ranska, Saksa ja Venäjä. Aaltola sanoo, että ydinsopimuksen ehtojen rikkomisella on eniten vaikutuksia juuri Iranin ja Euroopan suhteisiin. Eurooppa on vastustanut Yhdysvaltojen irtautumista sopimuksesta ja pyrkinyt pitämään siitä kiinni. Ranska varoitti Irania tiistaina rikkomasta sopimuksen ehtoja enempää. Presidentti Emmanuel Macron antoi tiistaina lausunnon, jossa hän sanoi varmistavansa tulevina päivinä, että Iran täyttää velvoitteensa ja hyötyy sopimuksen tuomista taloudellisista eduista. Lausunnossa ei kuitenkaan täsmennetty, mihin toimenpiteisiin Macron aikoo ryhtyä. Aaltolan mukaan Iran rikkoo rajoja, koska se on pakotteiden vuoksi hankalassa tilanteessa. – Se ehkä haluaa osoittaa voivansa tehdä ikäviä asioita, jos sen ääntä ei kuunnella, Aaltola sanoo. Esimerkkinä Aaltola nostaa esiin Omaninlahden tankkeri-iskut touko- ja kesäkuussa. Iran ei ole tunnustanut olevansa niiden takana, mutta Israelin, Saksan ja Yhdysvaltojen tiedustelupalvelut ovat kertoneet, että niillä on Iranin syyllisyydestä vahvoja todisteita. – Moni kyvykäs tiedustelupalvelu uskoo Iranin syyllisyyteen, Aaltola sanoo. Yhdysvallat ja Iran ovat viime aikoina kalistelleet sapeleitaan rajusti. Maiden välit kiristyivät entisestään, kun Iran ampui alas Yhdysvaltain miehittämättömän lennokin kesäkuun lopulla. Tuolloin presidentti Trump kertoi, että USA valmisteli iskua Iranin sotilaskohteisiin, mutta perui sen. Aaltola pitää epätodennäköisenä, että maiden välit etenisivät suoranaiseen aseelliseen sotaan asti. Hän sanoo, että Trump on haluton laajamittaiseen konfliktiin presidentinvaalien lähestyessä. – Hän tuli valituksi muun muassa vastustamalla Yhdysvaltojen joukkojen käyttämistä ulkomailla, Aaltola sanoo. Toisaalta Trump on myös sanonut, että sota Irania vastaan ei vaatisi maajoukkojen käyttämistä tai kestäisi pitkään. – Ja esimerkiksi hybridikeinot, kuten taloudelliset sanktiot ja kyberhyökkäykset ovat jo käytössä.