Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Porin katujen kevät: lakaisukoneet käynnistyvät, 50000 euron ylimääräinen soralasku talvesta ja uutta suolaa kokeillaan katupölyn kurissa pitämiseen – asfalttia kunnostetaan edelleen tilkkutäkki-menetelmällä

Sääoloiltaan poikkeavaa talvea on seuraamassa vähemmän poikkeava kevät. Tosin hiekoitussoraa on tänä talvena kylvetty kaduille vähemmän kuin muina talvina, mutta ei sen osuus aiemminkaan katupölystä ole ollut kuin noin puolet. Pölyksi murentunutta asfalttia me keväisin yskimme, ja tänä keväänä sitä on erityisen paljon kiitos erikoisena läpi eletyn talven. Tiemestari Jyrki Kartastenpää sanoo suoraan, että Porin kadut ovat heikossa kunnossa. – Ei silti niinkään huono asfaltti vaan hyvät talvirenkaiden nastat ovat asfaltin murenemisen selitys, itse tällä viikolla nastat kesärenkaisiin vaihtava Kartastenpää sanoo vähän kieli poskessa. Todellisuudessa katupölyn salaisuus on heikossa asfaltissa oleva montun alku, runsas vesi ja nastarenkaat yhdessä. Katupölyn kimppuun käydään ensin vilkasliikenteisillä osuuksilla eli Maantiekadulla ja Paanakedonkadulla yöpakkasten annettua periksi. Samalla jatkuu parin, kolmen partion voimin marraskuusta asti käynnissä ollut asfalttiteiden kuoppien täyttäminen. Vetiset kelit eivät suinkaan ole säästäneet euroja teiden talvikunnossapidosta, vaan taitaa olla päinvastoin. Kartastenpäällä ei ole vielä lopullisia laskelmia käsissään, mutta pehmeiden sorateiden soratukseen ja höyläämiseen on uponnut varovasti arvioiden 50000 euroa enemmän kuin normaalitalvena. – Sillä rahalla olisi aurattu lunta aika paljon ja vielä ylitöinäkin, hän sanoo. – Asfaltin kunto on meillä, mitä on. Viime vuonna saatiin käyttöön tuplamäärä investointirahaa asfalttipintojen parantamiseen. Nyt on taas palattu normaalimäärään, joten mitään suuria parannustöitä ei kesällä tulla näkemään, Kartastenpää selvittää. Hän luettelee heti neljä kohdetta, jotka kaipaisivat suurempaakin työtä kuin vain paikkuita. Pietniementien ja Kirkkokankaantien hapertunut pinta on verkkohalkeamilla. Ulvilantie ja Karjarannantie ovat puolestaan pahasti urittuneita. Ei pelkkä asfalttityökään kesää tekisi. Perustustenkin pitäisi olla kunnossa. Kartastenpää muistelee takavuosien poliittista päätöstä Pietniementien parantamisesta. Asfalttia oli saatava eivätkä rahat riittäneet kunnollisen pohjan rakentamiseen. – Perusparannus olisi ollut paikallaan ennen asfaltointia, mutta minkäs teet, kun kasvoton poliittinen päätöksenteko näin päättää. Jäljet ovat nyt nähtävissä ja tilkkutäkkipaikkauksia tehdään, minkä ehditään ja minkä budjetti periksi antaa. Työntekijöitä kunnossapitoon on vähennetty viime aikoina rajulla kädellä. SIksi on otettava käyttöön uusia keinoja vaikkapa taistelussa katupölyä vastaan. Kun kolme etuharjakonetta ryhtyy tiistaina töihin, alkuun saadaan korjattua vain karkein sora. Seuraavaksi tarvitaan vielä imulakaisua, jotta hengitysteitä ahdistava pölykin saataisiin teiden pinnalta pöllyämästä. – Ostimme tänä keväänä kokeiluluonteisesti pienen erän pölyä sitovaa suolaa, Kartastenpää kertoo. Suolan tehtävä on sitoa soran poiston jäljiltä seuraavaa vaihetta odottava pöly tiiviiksi massaksi hengitysteitä ärsyttämästä. – Suola on ekologista ympäröivää luontoa kuormittamatonta ja siksi kallista. Helsingissä se on jo käytössä, ja monta vuotta mekin olemme sen kokeilua harkinneet. Nyt sen aika tuli.