Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Yleltä helpotusta uutisnälkään

Yleisradio on tällä viikolla juhlistanut uutistoimintansa 60-vuotistaivalta. Tv-ruudulle ensimmäisiä väriseviä uutispätkiä saatiin vuonna 1959. Radiossa mukaan päästiin vasta vuonna 1965. Siihen asti tehtävää hoiti yksin Suomen Tietotoimisto STT. Moni asia on noista ajoista muuttunut. Onneksi ei kaikki. Nykyisessä some-maailmassa luotettava ja riippumaton tiedonvälitys on entistä tärkeämpää. Tätä julkisen palvelun tehtävää meillä maakunnassa hoitaa Satakunnan radio. Oma kosketuspintani Yleisradion uutistoimintaan osuu aikaan 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun alkupuolelle. Hain ja onnistuin pääsemään mukaan Ylen ammattiopiston koulutukseen, jossa meistä haluttiin tehdä apujournalisteja aluetoimitusten käyttöön. Nimike oli ohjelma-avustaja, ja työskentely tapahtui free lancerina. Aloitin Porin toimituksessa, jonka esimiehenä oli silloin Toimi Tapanainen. Muita talon tapoihin ohjaajia olivat muun muassa Helmi Neva, Hannu Tarvas ja Pertti Pitkonen. Siihen aikaan Ylellä pidettiin tarkkaa vaaria oikeaoppisesta suomen kielestä. Sen merkitystä koulutuksessamme muistettiin väsymättä korostaa. Kielenhuoltoon panostettiin. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että toimittaja olisi sanonut esimerkiksi, että ”asia on juurikin näin”. Jos ei ihan uutisissa, ainakin jossain kohdin ohjelmavirtaa tuon muoti-ilmauksen kuule nyt lähes päivittäin. Sähkeuutisen kirjoittaminen oli tiivistämistä ja vielä kerran tiivistämistä. Hyväksytylle aiheelle toimitussihteeri oli antanut sallitun mitan sekunnin tarkkuudella. Laveampia lehtijuttuja kirjoittaneelle se teetti työtä. Raporttien koostamiseen talo tarjosi avuksi isokokoisen Nagra-kelanauhurin. Sillä taltioitiin haastatteluaineistoa, joka sitten tuotiin studion äänipöytään leikattavaksi. Raakanauhalta eliminoitiin pois yskähdykset, pihahdukset ja muut turhat äänet. Ulos radioaalloille lähtevä tuotos puserrettiin väkisin annettuun aikarajaan. Silputtuna tämä ei enää kuulostanut aidolta. Nykyisin juttuja tehdään suuremmin editoimatta ja paljon suorana. Näpertelyyn ei ole aikaa. Yleisradion uutistoiminnassa alettiin 1990–luvulla voimakkaasti karsia ulkoa ostettua materiaalia. Tämä tiesi sitä, että meille talon kouluttamille satunnaisavustajille ei kovin helposti enää tarjottu juttukeikkaa. Viimeiseksi jääneen uutisraporttini annoin kännykän välityksellä Hannoverin maailmannäyttelystä vuonna 2000. Sitä oli edeltänyt jo muutaman vuoden hiljaisuus. Kari Madekivi Kirjoittaja on eläköitynyt alakoulun rehtori, nykyinen vaari.