Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Tulevaisuudessa vesi öljyä tiukemmassa

Juomastamme pullovedestä 80 miljoonaa litraa on kotimaista, 20 miljoonaa ulkolaista. 80 prosenttia on hiilihapollista. Pullovettä käytetään meillä vähiten Euroopassa, vain parikymmentä litraa vuodessa, sillä kraanavesi on yleensä hyvää, jopa bakteerittomampaa. Meille tuodaan lähdevettä 10 kertaa viennin verran. Viiden Evian-litran hinnalla kerrostaloasukas saa viisi kuutiota kraanavettä. Maailman vesikaupan arvo on noin 200 miljardia euroa. Pulloveden käyttäjistä Euroopan ykkönen on Italia. Sitä menee melkein 200 litraa per henkilö ja maksaa 500-1 000 kertaa enemmän kuin kraanavesi. Kesä on kuivattanut kaivojamme, kun pohjavesi on alentunut 20-40 senttiä. Viime vuoden sadesyksy sitä nosti. Meillä on EU:n toiseksi suurin makean veden varanto, josta käytämme kolme prosenttia vuodessa. Se voisi huoletta olla 20, mutta 40 prosentin käyttö merkitsisi vakavaa niukkuutta. Juomavettähän saadaan myös järvistämme. WC:n uudetkin mallit huuhtovat kerralla 2-4 litraa juomavettä. Sillä pestään autot, kastellaan nurmikot ja jäädytetään peliareenat. Puhdas vesi on itsestäänselvyys, mutta on meillä omatkin ansiomme. Esimerkistä käy Kokemäenjoen puhdistuminen siika- ja uimakelpoiseksi. Uhkanamme on vesijohtoverkoston rappeutuminen. Maailmanpankin tuoreen raportin mukaan saastunut vesi hidastaa maiden talouskasvua jopa kolmanneksella. Se myös huonontaa terveydenhoitoa, kärjistää köyhyyttä ja vähentää ruoantuotantoa eli maataloutta, joka viekin 70 prosenttia makean veden kulutuksesta. Teollisuus käyttää 20 ja kotitaloudet 10 prosenttia. Kilo viikunoita vaatii 3 350 litraa vettä, banaanikilo 790 litraa. Siinä sitä on jalanjälkeä. Kehitystutkimuksen professorin Anja Nygrenin mukaan vettä olisi kaikille, mutta senkin jako on epätasainen. Me kulutamme keskimäärin 140 litraa vuorokaudessa. Joiltakin tosin menee jopa 300. USA:ssa keskiarvo on 150-155, Mosambikissa neljä litraa vuorokaudessa. Kun suurkaupungin rikas pluttaa satoja litroja, slummiin jää 5-10 litraa päivässä. Kolmanneksella maailman väestöstä ei ole puhdasta vettä, ja noin 10 vuoden kuluttua kaksi kolmasosaa eli viisi miljardia lienee siinä jamassa. Huonon veden vuoksi 1,6 miljoonaa pikkulasta menehtyy vuosittain ripuliin. Valtameret peittävät yli puolet maapallon pinta-alasta. Merivedestä voidaan jo kehittää juotavaa, mutta se on kovin hankalaa ja kallista. Vain kolme prosenttia vedestä on juomakelpoista pinta- ja pohjavettä. Siitä 80 prosenttia on jäänä napa-alueilla. Turkin moninkertainen pääministeri Bülent Ecevit ennusti Kairossa 1985, että vedestä tulee öljyäkin tärkeämpi poliittinen ase. Kuollut meri Jordanian ja Israelin välissä on kuivumassa. Jordanista ja sen sivujoista tulevasta vedestä 90 prosenttia käytetään kasteluun ja talousvedeksi. Etiopia patoaa Niiliä, josta Egypti saa 90 prosenttia vedestään. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan pohjavesivarannot vähenevät uhkaavasti. Me voisimme osan melko tehottomasta kehitysavusta keskittää noin 400 euron vesipumppuihin. Jos budjetoisimme tähän 40 miljoonaa, sadat miljoonat saisivat puhdasta vettä. Janoisen Afrikan alta on löydetty valtavat pohjavesivarat, mutta ne pysyvät vielä pitkään tavoittamattomissa. Kenialainen suuryritys tuo kymmenesosan Euroopan ruusuista. Tämä "reilu kauppa" kannattaa, sillä EU on tehnyt tullisopimuksia mm. Afrikan maiden kanssa. Firmat lennättävät tullivapaita ruusuja, joiden kasteluun käytetään valtavat määrät vettä ja paikallisia lähes orjatyövoimana. Kuivuus tappaa kenialaisia. Jokainen ruusu juo noin 1,5 litraa päivässä. Erkki Teikari Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.